Paljon puhutaan sukupuolineutraaliudesta. Aiheet sinkoilevat sinne tänne intersukupuolisista sukupuolineutraaleihin vessoihin. Eräänä päivänä huomasin sääliväni ihmisiä, jotka niin kovasti vastustavat kaikkea sukupuolineutraalia ja haluavat säilyttää sukupuolistereotypiat. Syy sääliini oli, etten itse ymmärrä, miten se on keneltäkään muulta pois, jos poika pitää nukeista ja tyttö autoista.
Oikeasti kaikki sukupuoliroolijutut tuntuvat lapsellisilta ”tyttöjen ja poikien” väreihin verrattavalta jutulta, joka järjettömyyden tajusi ekalla luokalla.
Tunnen monia ihmisiä, jotka nauttivat sukupuolirooleistaan ja ovat niistä ylpeitä. Tunnen myös ihmisiä, jotka nauttivat sukupuolistereotypioiden rikkomisesta ja ovat siitä ylpeitä. En näe kummassakaan mitään väärää, eikä kumpaisenkaan ihmistyypin olemassaolo henkilökohtaisesti häiritse minua - sen sijeen olen iloinen siitä, että he itse uskaltavat olla sellaisia kuin haluavat.
Sukupuolineutraloinnin eikä sen kautta feminismin tarkoituksena ole nostaa mitään sukupuolta johtoasemaan eikä kieltää termien ”tyttö” ja ”poika” käyttämistä. Juju koko hommassa on yksinkertaisesti tehdä kaikkien elämästä helpompaa. Jokainen saa etsiä itselleen identiteetin, olla siitä rauhassa ylpeä ja iloinen, eikä kokea syrjintää muiden kapeakatseisuuden takia, vaikka esimerkiksi ulkonäkö ei vastaisi sukupuolelle ominaisia stereotypisiä odotuksia. Meikata saisi rauhassa sukupuolesta riippumatta, eikä kiinnostusta ”vääriin” asioihin tarvitsisi piilotella, vaikkeivät ne sukupuolinormien mukaisia olisikaan.
Jospa nostettaisiin pää pois genitaalien tasalta ja annettaisiin muiden olla rauhassa kiinnostuksen kohteineen ja ulkonäköineen juuri sellaisina kuin haluavat, koska sen ei ihan maalasjärjellä ajateltuna pitäisi aiheuttaa mitään vahinkoa tai pahaa mieltä sinulle eikä minulle. Rikastunut ja entistä mielenkiintoisempi elämä on vain entistä mielekkäämpää.
Kiihkoilija, oman elämänsä maisteri