Länsirata, eli ns. tunnin juna on herättänyt intohimoja puolesta ja vastaan koko hallituskauden aikana. Junayhteyden kehittäminen Helsingin ja Turun välillä on mukana hallitusohjelmassa ja neuvotteluja kustannusten jaosta valtion ja radanvarsikuntien välillä käydään kiivaasti.
Meillä Etelä-Pohjanmaalla on muuten neljä tunnin junaa; Seinäjoelta pääsee noin tunnissa niin Vaasaan, Kokkolaan, Ähtäriin kuin Tampereellekin! Onkohan Suomessa toista näin keskeistä rautatieliikenteen paikkaa olemassakaan?
Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen sijainti pääradan varressa on meille ilmeinen etu. Junat etelään ja pohjoiseen suihkivat maakunnan läpi arkisin tunnin välein, mitä pitää meidät hienosti saavutettavissa ja paljon paremmin, kuin idempänä suurin piirtein samalla korkeudella olevat Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun.
Päärata on mukana Euroopan laajuisessa TEN-T liikenneverkossa. Tuon statuksen myötä pääradan kehittämiseen esim. Tampere Seinäjoki välillä pitäisi olla kiinnostusta ja EU-rahoitustakin saatavilla enemmän, kuin mitä olemme sieltä tähän asti hakeneet.
Junayhteys Vaasaan on myös tärkeä ja siitä voi tulevaisuudessa tulla vieläkin mielenkiintoisempi, kun sähkörata ulotetaan Vaasan satamaan saakka, joten pääsisiköhän junalla tulevaisuudessa laivalle saakka, kuten Turussa? Vaasa-Seinäjoki välille on olemassa oleva suunnitelma peruskorjauksesta ja nopeudennostosta 120km/h:sta 140km/h:iin, jonka kokonaiskustannusarvio on 157 milj. euroa.
Jyväskylästä Seinäjoelle Keuruun, Haapamäen ja Ähtärin kautta kulkeva raideyhteys on vielä sähköistämätön ja liikennöinti tapahtuu kiskobusseilla. Kiskobussit tulevat lähivuosina elinkaarensa päähän ja vuosikymmenen lopulla päättyvät myös nykyiset valtion ostopalvelusopimukset. Liikennöinnin ja kaluston osalta keskustelut ovat meneillään ja valitettavasti siinä kohdin valtio olisi halukas siirtämään osan kustannuksista radanvarsikuntien maksettavaksi.
Ja hei, onhan meillä toki vielä viideskin raidesuunta, Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin, jonka liikennöinti on tällä hetkellä keskeytettynä radan ja sen siltojen huonon kunnon vuoksi. Vaikka kaikki alueemme kansanedustajat ovat hankkeen puolella, niin silti rahaa on vuosittain löytynyt lähinnä radan kunnon tekohengitykseen. Uusimmat laskelmat radan saamiseksi kuntoon ovat muutamia kymmeniä miljoonia, mikä mahdollistaisi jälleen mm. raakapuunkuljetukset sekä Kaskisten sataman raskaammat kuljetukset raiteilla.
Maanteiden huono kunto kirvoittaa helposti useamman kulkijan kommentit, mutta raideliikenne nopeana ja suurikapasiteettisena liikennemuotona tarvitsee myös päättäjien ja virkamiesten huomiota. Hyödyntäkäämme tunnin junia ahkerasti eri suuntiin!