Ensi sunnuntaina 8. maaliskuuta on kansainvälinen naistenpäivä. YK:n alulle panemaa päivää on vietetty jo vuodesta 1975 lähtien. Tehtäväsarkaa riittää yhä, vaikka merkkipäivää on vietetty jo 51 vuotta.
Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vuosittain vaarallisesti suoritetun abortin takia. Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Tiedot ovat peräisin YK:n naistenpäivän tietoiskusta.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 suomalaisnaisen palkkaeuro oli 84 senttiä. Eli vielä olisi tehtävää tälläkin saralla.
EU:n tuoreimmassa tasa-arvovertailussa, joka tehtiin joulukuussa 2025, Suomi oli kahdeksas. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä. Tässäkin vertailussa tasa-arvon mallimaa oli Ruotsi. Suomen edellä olivat myös Ranska, Tanska, Espanja, Alankomaat, Irlanti ja Belgia.
Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Jos nykyeduskuntaa katsotaan, on naisia edustajista liki puolet, 46 prosenttia. Paikallistasolla riittää yhä askaretta.
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin naisia valtuustoihin ennätyksellisen paljon. Naisten osuus valituista valtuutetuista oli 44,9 prosenttia. Nousua edellisiin kuntavaaleihin nähden oli 4,7 prosenttiyksikköä.
Naisvaltaisin valtuusto löytyy Hailuodosta, jossa naisia on peräti 73,3 prosenttia. Vähiten naisia on puolestaan Utsjoella, jossa vain yksi valtuutettu kymmenestä on nainen. Maakunnista vähiten naisia valittiin valtuustoihin Kainuussa, 38,7 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla, 33,5 prosenttia.
Alueemme kunnista sekä Alavus että Kuortane alittavat eteläpohjalaisen keskiarvon. Alavuden valtuustossa naisia on 29 prosenttia, 9 naista 31 valtuutetusta. Kuortaneella suhdeluku on vielä huonompi, 26 prosenttia, kun 19 valtuutetusta vain 5 on naisia.
Tasa-arvon kannalta suotuisin tilanne on alueemme kunnista Ähtärissä, jossa naisia on 44 prosenttia valtuutetuista: siellä 27 valtuutetusta 12 on naisia.
Mitä merkitystä sillä on, että iso enemmistö päätöksentekijöistä on miehiä?
No onhan sillä. Päätöksenteossa voivat korostua asiat, jotka miesenemmistö kokee tärkeiksi. Useiden tutkimusten mukaan miesvaltaisissa ryhmissä miesten puheenvuorot saavat enemmän tilaa ja painoarvoa.
Kokemusasiantuntijuus vähentyy teemoista, joissa naisilla on erityistä osaamista. Myös budjettipäätökset saattavat painottua aloille, jotka erityisesti miehet kokevat tärkeiksi.
Tasa-arvon edistäminen kuntapolitiikassa vaatii aktiivisia toimia. Puolueiden on kannustettava naisia ehdokkaiksi ja tuettava heitä kampanjoinnissa.
Naisten on oltava myös itse aktiivisia.
Vain moniääninen päätöksenteko takaa, että kaikkien kuntalaisten tarpeet tulevat huomioiduksi. Naistenpäivä muistuttaa, että työn tasa-arvon eteen on jatkuttava myös paikallistasolla.