Monipuolisen pankki- ja liikeuran tehnyt ekonomi Jorma Kuoppala kuoli 17.10.2026 nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Hän oli syntynyt 23.2.1949 Ähtärissä, joka oli hänelle rakas ja tärkeä paikkakunta aivan elämänsä loppuun asti.
Kuoppala lähti opiskelemaan ensiksi naapurikuntaan Virroille kauppaoppilaitokseen, josta valmistui merkantiksi 1966. Sen jälkeen hän siirtyi Mäntän kauppaoppilaitokseen, josta valmistui merkonomiksi 1968. Opintojen jatkaminen kiehtoi, ja niin hän hakeutui Tampereen yliopistoon, josta valmistui ekonomiksi 1973.
Tulevan vaimonsa Kristiinan (o.s. Savola) Kuoppala tapasi vuonna 1970 ja he avioituivat 1973 Ähtärissä, jossa hän oli aloittanut opintojen kera varsin varhain monipuoliseksi muodostuneen työuransa. Vuosina 1963–1972 Kuoppala työskenteli koulun ja opintojen ohessa Ähtärin Osuuskaupan rautaosastolla sekä myöhemmin myös Ähtärin Säästöpankissa virkailijana ja toimistopäällikkönä sekä asepalveluksensa jälkeen Ähtärin Palovakuutusyhdistyksen toimitusjohtajana ja MYEL:n asiamiehenä.
Varusmiespalveluksensa Kuoppala suoritti vuonna 1969 Keuruulla ja Haminassa (RUK 131), ja reservissä hän yleni myöhemmin kapteeniksi (1992). Lisäksi hän suoritti vuonna 1989 valtakunnallisen maanpuolustuskurssin numero 113.
Kun Ähtärin kaupunki oli 1971 palkkaamassa toista elinkeinoasiamiestään sekä sen ohessa juuri perustetun Ähtärin Eläinpuiston ensimmäistä toimitusjohtajaa, valinta kohdistui idearikkaaseen ja aikaansaavaan nuoreen mieheen, joka ryhtyi tarmolla hoitamaan näitä tehtäviä ja niiden ohessa myös kolmen muun kunnallisen yhtiön toimitusjohtajan tehtävää.
Kuoppala loi toimillaan Ähtärin elinkeinotoimelle hyvän pohjan vaikuttaen silloisen kaupunginjohtajan Väinö Jaakolan kanssa Ähtärin menestykseen. Hän oli avainroolissa rakentamassa ja käynnistämässä eläinpuiston toimintaa kantaen operatiivisen vastuun eläinpuiston rakentamisesta ja avaamisesta yleisölle, joka tapahtui kesäkuussa 1973. Puistosta tuli menestys, joka houkutteli jo toisena toimintavuotenaan yli 100 000 kävijää.
Kuoppalan pitkä ja menestyksekäs pankkiura alkoi Ähtärin Säästöpankista kesätyöntekijän roolista ja jatkui kaupungin ja eläinpuiston johtotehtävien jälkeen kesästä 1974 alkuvuoteen 1979 pankinjohtajan tehtävässä Ähtärissä. Kuoppala suoritti tuona aikana myös HTM-tutkinnon.
Sitten tuli kutsu merkittävimpiin tehtäviin Helsinkiin, helmikuusta 1979 Säästöpankkien Keskus-Osakepankkiin (SKOP), jossa Kuoppala työskenteli ensiksi yritysrahoitustehtävissä jaostopäällikkönä, osastopäällikkönä ja pankinjohtajana aina helmikuulle 1987 asti. Tällöin SKOP:n johto kutsui hänet juuri ostetun Teollistamisrahasto Oy:n toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta 1987.
Teollistamisrahasto Oy oli Suomen talouselämässä keskeinen erityisrahoituslaitos ja investointipankki, jonka päätehtävänä oli edistää suomalaisen teollisuuden rakennemuutosta, laajentumista ja kansainvälistymistä.
Tässä tehtävässä hän ehti toimia melko tarkkaan kolme vuotta, kun tuli kutsu Turkuun, jossa Suomen kolmanneksi suurin Säästöpankki, Turun Suomalainen Säästöpankki tarvitsi uutta toimitusjohtajaa.
TSSP oli tuolloin Suomen 11. suurin pankki, kun mukaan lasketaan myös kaikki liikepankit. Turun kautta Kuoppalalla kesti aluksi pankin toimitusjohtajana 2,5 vuotta, ja sitten syntyneen Suomen Säästöpankin Turun aluejohtajuutta reilun vuoden.
Pankkikriisin yhteydessä syntyneen Suomen valtion omistukseen tulleen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n aluejohtajan tehtävää Kuoppala hoiti runsaat neljä vuotta, minkä jälkeen hän toimi toimitusjohtajan varamiehenä ja johtajana runsaan vuoden, kunnes tuli valituksi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimitusjohtajaksi kesällä 1999. Tätä tehtävää Jorma hoiti vuoden 2000 loppuun ja tehtävä päättyi, kun Arsenalin toimintojen alasajo oli suoritettu yhdessä valtion edustajien kanssa sovittuun pisteeseen.
Monipuolinen pankkiura, joka alkoi Ähtärissä 1974, päättyi 26,5 vuotta myöhemmin ja oli aika siirtyä uuteen. Tämän jälkeen Kuoppala työskenteli hetken omassa yrityksessään (Jorma Kuoppala Oy) 2001–2002 hoitaen muun muassa yrityssaneerauksia, sukupolvenvaihdoksia sekä Ähtärin elinkeino-ohjelman ajantasaistuksen, jossa toimeksiantajana oli Ähtärin kaupunki.
Vuosina 2003–2012 Kuoppala teki merkittävän uran rakennus- ja kiinteistöalalla Lemminkäinen-konsernissa. Hän toimi Oy Alfred A. Palmberg Ab:n ja Lemminkäinen Talo Oy:n johtoryhmien jäsenenä muun muassa kiinteistökehitysjohtajana ja liiketoiminnan tuen johtajana vastaten muun muassa yrityskaupoista ja kiinteistöiden sijoittajamyynnistä aina toukokuuhun 2012 ja eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Lisäksi hän osallistui konsernijohdon edustajana Lemminkäisen–Palmbergin aluerakennusyhtiöiden hallitustyöskentelyyn sekä konsultoi tytäryhtiöiden johtoa tarpeen niin vaatiessa ja oli konsernijohdon ”luottomiehenä” konsernin aluerakennusyhtiöissä sekä alueyksiköissä mitä moninaisimmissa tehtävissä.
Tämän nekrologin kirjoittajan ja Kuoppalan tiet kohtasivat vuosikymmenten aikana useassa eri yhteydessä, mutta läheinen ja aktiivinen yhteistyö alkoi vuodesta 2003 ja jatkui tiiviinä ystävyytenä ja yhteytenä aina Jorman poismenoon asti.
Eläkevuosinaan kesästä 2012 alkaen aina kuolemaansa asti Nokialle muuttanut Kuoppala toimi aktiivisena Pirkanmaan yrityskummina vuodesta 2015 alkaen auttaen lukuisia alueen yrityksiä. Lisäksi hän osallistui myös syntymäpaikkakuntansa Ähtärin kaupungin omistamien matkailuyhtiöiden hallitustyöskentelyyn vuoteen 2023 asti.
Jorma Kuoppala kanavoi eläkepäivien energiansa yrittäjien tukemisen ohessa myös pyyteettömään vapaaehtois- ja järjestötyöhön. Erityisen omistautunut hän oli maanpuolustus- ja perinnetyölle. Hänellä oli jäsenyys peräti 18 eri alan järjestössä.
Hän toimi muun muassa Nokian Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana vuodesta 2016 alkaen, Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin 2. varapuheenjohtajana vuodesta 2017 sekä Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen jäsenenä ja rahastonhoitajana vuodesta 2018.
Kuoppala kantoi suurta huolta veteraanien perinnön säilymisestä ja oli arvostettu hahmo pirkanmaalaisessa järjestökentässä. Pajarin Pojat ry, Suomen marsalkka Mannerheimin perinneseura, Paasikivi-seura, UKK-seura ja Akateemisen Karjalaseuran Perinneyhdistys olivat kaikki läheisiä ja hänet tapasi usein niiden tilaisuuksissa.
Kuoppala oli myös sotahistorioitsija ja oli usein myös järjestämässä sotahistoriaan liittyviä matkoja ja retkiä niin entisessä Suomen Karjalassa ennen Ukrainan sotaa, kuin rajan Suomen puolellakin aivan viime aikoihin asti.
Kuoppala oli myös mukana perustamassa Sandels-kerhoa vuonna 1971. Sen taustalla oli opiskelijahuumori ja taloustieteilijöiden ideologinen yhteisyys tuon ajan yliopistomyllerryksissä. Porukka on kokoontunut säännöllisesti yli 50 vuoden ajan. Joukon perehtyneisyys Suomen sotaan on johdattanut sen toivioretkillään niille sodan taistelupaikoille, joissa on muistomerkki niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Suomen Sotaveteraaniliiton 30. Liittopäivä, joka järjestettiin Tampereella 31. toukokuuta 2022, oli Kuoppalalta vahva voimainosoitus. Tämä suurtapahtuma oli historiallinen, sillä kyseessä oli Sotaveteraaniliiton viimeinen valtakunnallinen liittopäivä ja viimeinen suuri yhteinen tapaaminen ennen liiton toiminnan päättämistä ja perinnetyön siirtämiseen seuraaville sukupolville. Tapahtuman käytännön isäntänä toimi Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ja Kuoppala oli piirin varapuheenjohtajana sekä kokeneena järjestöorganisaattorina avainroolissa varmistamassa tämän historiallisen ja arvokkaan veteraanien viimeisen suurtapahtuman onnistumisen.
Jorma Kuoppala oli idearikas, toimelias ja lahjakas mies. Hän oli aikaansaava, terävä-älyinen ja kykeni nopeasti muodostamaan näkemyksiä laajoistakin eri asioiden kokonaisuuksista. Hän oli mies, jota kuvaa positiivinen ajatus: hänen ympärillään oli aina levoton hedelmällisyys ja tuloksellisuus.
Ei jääty turhia miettimään, vaan tehtiin päätöksiä ja niiden myötä syntyi tuloksia. Kuoppala oli myös sovinnollinen johtaja, joka kykeni saamaan muidenkin erimielisyydet ratkaistuksi. Lisäksi hän oli suuri kirjallisuuden ystävä ja aktiivinen lukija sekä aikansa seuraaja, jonka yleissivistys ja yleistieto olivat huikeat.
Kuoppalalle tärkeäksi muodostui myös Kristiina-vaimon suvun maille rakennettu vapaa-ajan asunto Mouhijärvellä, jonne kutsun saivat myös monet yhteistyökumppanit ja ystävät.
Jorma Kuoppalaa jäävät kaipaamaan puoliso Kristiina sekä 1981 syntynyt tytär Johanna perheineen, sisar Irma perheineen, muut sukulaiset ja ystävät, kollegat sekä yhteistyökumppanit eri sektoreilta ja iso joukko järjestöveljiä.