Oletko koskaan miettinyt, miten suuresti älypuhelimen käyttö nykyään määrittää elämäämme?Jo aamulla heräämme sen ääneen. Se muistuttaa meitä myös ajanvarauksista, maksettavista laskuista, syntymäpäivistä ja päivän menoista.
Sen avulla ostamme päivän mittaan pääsyliput ja pysäköintiaikaa, matkustamme liikennevälineissä, pidämme yhteyttä perheenjäseniin ja kavereihin. Ruudulta luemme tuoreimmat uutiset ja käytämme sosiaalista mediaa.
Erilaisten sovellusten avulla voimme seurata liikkumistamme, bongata kauppojen tarjoukset ja ostaa hyödykkeitä. Voimme kuunnella musiikkia, ottaa valokuvia, pelata pelejä ja tarkistaa faktoja asiasta kuin asiasta.
Kyseessä on monella tavalla tarpeellinen kapistus. Mutta viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän puhelimiin liittyvistä haitoista ja vaaroista. Etenkin lapsille ja nuorille liiallinen ruutujen tuijottelu on pahasta. Ja totuuden nimissä on todettava, että passivoi se meitä aikuisiakin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL latasi viime viikolla pöytään tiukat suositukset lasten ruutuajasta. Alle 13-vuotiaan ei pitäisi saada älypuhelinta lainkaan ja alle 2-vuotiaalta ruutuaika pitäisi kieltää kokonaan. 2–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa tunti päivässä, 11–12-vuotiaille kaksi tuntia.
Ruutuajaksi lasketaan niin television, puhelimen, tabletin, älykellon, tietokoneen kuin pelikonsolin käyttö. Suositukset koskevat vapaa-aikaa, koulutyössä erilaisten sovelluksien käyttö on sallittua. Myöskään sosiaalisen median käyttöä ei suositella alle 13-vuotiaille.
Suositukset tulevat tarpeeseen, ja niitä on epäilemättä toivottukin. Pohjoismaat yksi toisensa jälkeen ovat päivittäneet suosituksiaan lasten ruutuajasta. Huolta on herännyt myös maailmalla: vastikään otsikoihin nousi Australian päätös kieltää sosiaalinen media kaikilta alle 16-vuotiailta.
Liiallisella ruutuajalla on negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimusten mukaan se on yhteydessä lasten ylipainoon, motorisen kehityksen häiriöihin ja jopa psykososiaalisiin ongelmiin. Digitaalisten laitteiden kanssa vietetty aika on poissa sosiaalisilta kontakteilta, vuorovaikutukselta ja yhteisiltä kokemuksilta.
Mutta onko oikein kieltää laitteiden käyttö kokonaan lapsilta ja nuorilta? Tästä asiantuntijatkin ovat erimielisiä. Laitteet mahdollistavat yhteydenpidon ystäviin, ja voivat tarjota vertaistukea ja erilaisia ryhmiä esimerkiksi omaa identiteettiään hakeville nuorille.
Verkko tukee vieraan kielen oppimista. Sen kautta nuoret voivat saada ammattilaisten tukea tilanteissa, joissa sitä ei muualta löydä. Palvelevat puhelimet ja erilaiset kriisiryhmät tarjoavat tukea etenkin nuorille, jotka asuvat kaukana palveluista.
Ruutuajan rajoittaminen vaatii vanhemmiltakin sitoutumista aikarajoihin ja yhteisiin sääntöihin. Tärkeää on etenkin sisällön valvominen, ja sen varmistaminen, että lapsen seuraama materiaali on hänen ikäiselleen sopivaa.
Tämä kaikki ei ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi.