Pääkirjoitus

Miten nuoret ak­ti­voi­daan?

Oikeusministeriö vahvisti ja julkaisi kevään kunta- ja aluevaalien ehdokastiedot viime viikolla. Tiedossa on valtakunnallinen ehdokkaiden lukumäärä sekä kuntakohtaiset ehdokkaiden lukumäärät.

Koska kahdet vaalit järjestetään samanaikaisesti, tarvitaan kahdet erilliset ehdokasnumerolistat.

Kuntavaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2 ja aluevaalien ehdokkaiden numerot numerosta 2002. Aluevaaliehdokkaiden numerot ovat siis nelinumeroisia.

Vaikka sama ehdokas olisi ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa, hänellä on näin ollen kaksi eri ehdokasnumeroa. Myös äänestyspaikoilla äänestäjät saavat kaksi eriväristä äänestyslipuketta.

Etelä-Pohjanmaan ehdokkaiden listat voi tarkistaa muun muassa oikeusministeriön ylläpitämästä vaalien tieto- ja tulospalvelusta. Samasta palvelusta löytyvät myös kuntavaalien kuntakohtaiset listat.

Suomen Kuntaliiton tiedotteen mukaan tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa vastaava luku oli 4,0.

Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on nyt 50,7 vuotta. Edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten ehdokkaiden suhteellinen osuus on laskenut kuntavaaleissa 8,6 prosenttia.

”Kunnat voivat tehdä paljon sen eteen, että nuoret kokevat kuntapolitiikan kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen rooli on erittäin tärkeä. Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnalliset ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin”, muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliitosta.