Kevättalven aikana on ollut hyviä hiihtokelejä viikkojen ajan. Kestävät hanget ovat tarjonneet myös monille eläimille mahdollisuudet saalistamiseen. Ainakin ilvekset, sudet, ahmat ja ketut ovat hankikannosta hyötyneet. Näitä petoeläimiä onkin yhä enemmän alueemme luonnossa.
Vastaavasti monet muut eläimet kärsivät hankikeleistä. Kauriiden ja peurojen sorkat eivät ole parhaimmillaan Suomen talvessa. Ei ainakaan auringon pehmittämällä hangilla, johon ne uppoavat helposti.
Talven aikana hiihdellessäni havainnoin kauriseläinten jälkiä alkutalvesta runsaasti. Oli myös monia raatoja. Paljon oli turhia tappoja tehty, kun ei oltu nälkään syöty. Talven aikana ovatkin ketut kaivaneet niitä ruuakseen.
Kevään hangilla kauriiden jäljet ovat vähentyneet. Kantaa ovat harventaneet ilvekset, sudet ja ahmat, joista on tehty havaintoja niin Kuusiokuntien alueella kuin naapuripaikkakunnillakin, esimerkiksi Alavudella, Kuortaneella, Lehtimäellä, Soinissa, Töysässä, Virroilla ja Ähtärissä.
Eräänä talviaamuna kaksi ahmaa istui maantiellä Kuortaneeen ja Töysän rajalla. Autoilija kertoi joutuneensa pysähtymään ja antamaan äänimerkin, että ne siirtyivät tien sivuun.
Töysässä Toopakan seutuvilla nuori ilves erehtyi tunkeutumaan supihäkkiin. Se selviytyi kuitenkin satimesta säikähdyksellä ja päästettiin vahingoittumattomana takaisin luontoon saalistamaan.
Syystäkin ihmetellään, miksi Kuusiokuntien alueelle ei saatu kaatolupia ilveksille? Eikä susillekaan, vaikka näyttöjä on petovahingoista ja pelottomista pistäytymisistä porraspäissä.
Pentti Hautala,
Töysä