Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen

Sain sydämelleni kirjoittaa lapsista, jo ennen viimeisintä paikallista mediakohua. Sain ensinnäkin palautetta, että liikenne on ihan liian vaarallista pienille. Pienet ei uskalla mennä tien yli, kun autoilijoista osa antaa tilaa, osa ei. Niin kiire ei pidä olla, ettei pienimpiä huomaa.

Seuraavaksi sain palautetta sosiaalipuolesta, joka on bisnes siinä kuin vanhuspuolikin. Lapsia ja nuoria saatetaan sijoittaa lastenkoteihin kauaksikin omista vanhemmistaan. Pahimmillaan se on sitä, että väsynyt tai masentunut vanhempi ei jaksa taistella järjestelmää vastaan. Pahimmillaan se on sitä, että lapsi viedään poliisisaattueessa pois kotoa. Nämä voi olla hirveän ahdistavia tilanteita. Monesti varmaan auttaisi perheen tai lapsen kevyempi paikallinen tukeminen. Siihen pitäisi panostaa, koska nykymaailma on hyvin raadollinen ja haastava perheille.

Lapsen ominaispiirteisiin kuuluu luottamus. Se sama luottamus kuuluu myös Kristillisdemokraattien vaalimainontaan, sekä uskoon Jumalaan. Luottamus on valtava asia. Jos sen menettää, oli sitten lapsi tai aikuinen, on vauriot valtavat. Perheitä, ja kaikkein pienimpiä, pitää jokaisen suojella niillä resursseilla mitä on. Myös päätöksenteossa.

Johanna Yli-Kaatiala, kansanedustajaehdokas KD