Vesittyykö Voilammen hyväksi tehty työ?

Vesienhoitoyhdistys on vuonna 2016 tapahtuneen perustamisensa jälkeen tehnyt Ähtärissä paljon työtä Voilammen puolesta, mutta nyt mietin, onko se kaikki ollut turhaa.

Kaupunki vastaa hulevesistä. Kolmannes Voilammen kuormituksesta tulee kaupungin teollisuusalueelta ja jätekeskukselta tulevasta ojasta, joka laskee järven pohjoispäähän. Matkalla ojaan tulee myös haja-asutusalueen ravinteikkaita jätevesiä.

Voilammen vesi on ranta-asukkaiden mukaan joskus ollut kristallinkirkasta ja mökkiläiset ovat keittäneet sen veteen kahvinsakin. Nyt tilanne on entisestään huonontunut, sillä hulevesien ravinteiden ja epäpuhtauksien lisäksi viimeisimmistä vesinäytteistä löytyi myös pieni määrä suolistobakteereja.

Kaupungin päättäjillä on päätösvalta myös Voilammen tulevaisuudesta. Pienikin ravinnekuormituksen lisäys koettelee matalan järven sietokykyä. Hulevesien johtaminen puhdistamattomana järveen vesittää lähes kokonaan sen työn, jota järven vesienhoitoyhdistys on järven eteen tehnyt.

Jos meidän ei kannata jatkaa hoitotyötä, joudumme vain katselemaan kasvillisuuden lisääntymistä ja koko järven hiljalleen tapahtuvaa umpeenkasvamista. Esimerkiksi vesienhoitoyhdistyksen tekemä hoitokalastus, johon saatiin Ely-keskukselta Leader-rahoitusta, tuotti lähes 4000 kiloa roskakalaa. Järveen on myös istutettu kalaa.

Olemme pyytäneet hulevesien käsittelyä kaupungilta kirjeellä jo kesällä 2017, mutta selkeää vastausta pyyntöömme emme ole saaneet.

Pekka Karilainen

puheenjohtaja, Voilammen vesienhoitoyhdistys