Tielinjauksella lienee merkitystä koko seutukunnalle

Alueemme kansanedustaja Mikko Savola kirjoitti viime viikon Viiskunnassa hyvin liikenneyhteyksien merkityksestä Kuusiokuntien seudulle. On hienoa, että esiin nostetaan tärkeää yhteysväliä Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä.

Kolumnissaan kansanedustajamme totesi kuitenkin, että “pääasia kuortanelaisillekin lienee se, että yhteys on hyvässä kunnossa, olipa tien numero mikä tahansa.”

Vastauksena Savolalle haluamme todeta, ettei Kuortaneella tuijoteta pelkkiä tienumeroita, vaan huolta kannetaan koko seutukunnan elinvoimasta.

Poikittaisliikenteen kehittäminen Kuusiokuntien näkökulmasta ei ole vaihtoehto, vaan elinehto. Olemme koko alkuvuoden saaneet lukea karuja uutisia väestönkehityksen ja syntyvyyden vaikutuksesta myös Viiskunnan levikkialueella. Puhuttaessa väestökehityksestä, liikenneyhteydet ja saavutettavuus vaikuttavat muuttopäätöksiin, jopa asuntojen hintoihin. Siksi aihe ei ole meille vähäpätöinen.

Viime vuodet ovat osoittaneet sen, että valtion rahat maakuntien tieliikennehankkeisiin ovat tiukassa. Kehitettäessä Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä -yhteyttä, tulisikin pyrkiä kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Nykyisellään VT18-tieyhteys välillä Koura-Alavus on koettu erityisesti ammattiliikennöitsijöiden taholta hankalaksi hitaiden tieosuuksien sekä kolmen rautatieylityksen takia. Tämän tieosuuden nopeuttaminen vaatisi ymmärrettävästi kohtuuttomia investointeja, koska on kyse taajama-alueista ja alueelle tärkeän rautatien yli- ja alikäytävistä.

Todettakoon, että jo nyt merkittävä osa ammattitienkäyttäjistä kulkee Alavuden ja Seinäjoen välin Mäyryn kautta, koska välillä ei ole rautatien ylityksiä tai alempia nopeusrajoituksia niin paljoa. Tämä osoittaa sen, että mikäli yhteysväliä haluttaisiin nopeuttaa, alemman hoitoluokituksen omaava tieyhteys 697 välillä Mäyry–Seinäjoki olisi sekä kustannuksiltaan järkevämpi tapa ratkaista asia, mutta myös tosiasioiden tunnustamista, sillä tieosuudella on jo nyt luontaista käyttöä.

Nykyisen valtatielinjauksen erääksi vaihtoehdoksi on osoitettu uuden tien rakentaminen Kouran kylän länsipuolelta. Onko todella niin, että uuden tien raivaaminen keskelle metsää tulee halvemmaksi kuin olemassa olevan tien parantaminen?

Mikäli Suomen poikittaisliikenteen kehittämisen halutaan olevan juhlapuheiden sijaan realisimia tulevina vuosina, on ministeriön pöydälle tulevan esityksen oltava myös rahallisesti toteutettavissa.

Kuortaneella olemme toivoneet, että Mäyryn kautta kulkevaa vaihtoehtoa voitaisiin vertailla muihin vaihtoehtoihin nähden kokonaistaloudellisin perustein puolueettoman tahon toimesta.

Uskomme aidosti, että yhteysvälin nopeuttaminen tavalla tai toisella olisi koko seutukunnan etu.

Nyt pelkonamme on, että pitämällä kiinni olemassa olevista tien numeroista Suomen poikittaisliikenteen kehittäminen Kuusiokuntien kautta jää toteutumatta suunnitelmien korkean hintalapun takia.

Kuortaneen Yrittäjien puolesta

Kati Pasto, puheenjohtaja