Satoja talkootunteja kalastusseuralle

Hoitokalastusta Sapsalammilla aloitettiin 1980-luvulla Okkosen Helgen, Salon Erkin ja allekirjoittaneen toimesta, pienimuotoisena, kolmella kalastusalueen hoitokalastuspaunetilla. Se oli siihen aikaan tuottoisaa. Paras päivä kudun aikaan oli 260 kiloa. Niin isoa särkimäärää ei oltu kerralla nähty koskaan.

Samalla lainakalustolla jatkoin pyyntiä Sepänmaan Pekan kanssa useana vuonna Sapsalammissa ja yksin Isorimmillä. Olin mukana myös hoitokalastuksen alullepanossa Isokuivistossa, Pyylammissa ja Pikkurimmissä.

Joskus 1900-luvun loppuvuosina ostimme Virtain Toisveden kylästä neljä metriä korkean ja 270 metriä pitkän pintanuotan. Parhaatkaan saalit eivät juuri ylittäneen 200 kiloa. Syykin selvisi pian, kun ei tahtonut löytää riittävän matalaa apajaa. Rämäsenperässä oli yksi, josta luulimme saavamme oikeinkin ison saaliin. Painoa oli peräpussilla niin, ettei viisi miestä meinannut jaksaa nostaa sitä lautalle. Lietettä huuhdottiin tuntitolkulla ennen kuin perä vihdoin saatiin lautalle ja kalat lopun lietteen kanssa saaveihin. Alapaulassa kieri vahva lyijylanka ja se kun kerran haukkasi pohjasedimenttiin, sitä kertyi lopulta satoja kiloja.

Seuraavaksi tuli halu löytää isompi nuotta. Tuolloin 2000-luvun alussa kymmenen metriä korkea ja 300 metriä pitkä ostonuotta olisi maksanut 10 000 euroa. Onneksi Kuortaneella oli jäänyt käyttämättömäksi seitsemän metriä korkea nuotta. Se ei ollut kylläkään varsinainen hoitokalastusnuotta, mutta saaliit nousivat räjähdysmäisesti.

Kymmenen vuoden aikana saimme poistettua vuodessa keskimäärin 3500 kiloa särkikalaa. Sapsalammin leväkukinnot vähenivät muutamassa vuodessa ja näkösyvyys parani puolesta metristä useaan metriin.

Kesällä 2014 rakensimme uuden nuotan. Aikaa kului kolmisen kuukautta ja eniten talkootunteja teki kahdeksan hengen ydinporukka. Itselleni tunteja kertyi 295.

Vasta 2017 tohdimme istuttaa pitkästä aikaa siianpoikasta, josta voimme seuraavaksi päätellä jotain ravintoketjun tilasta. Jos siika vuonna 2021 tarttuu 50 millin solmuvälin verkkoon, on tilanne hyvä. Isorimmillä taas pitäisi poistaa lahnaa ja pientä särkeä joko tänä syksynä tai viimeistään ensi kesänä. Tämä kannattaa tehdä ennen kuin harkitsee seuraavaa siianpoikasten istutusta.

Hoitokalastuksella on poistettu kalastusseuran alueella kymmeniä tuhansia kiloja särkikalaa. Hoitokalastusta on tehty myös muilla järvillä. Esimerkiksi viime vuonna Alavuden järven ja Peränteen Vähä-Haapajärven hoitokalastuksella kalastusseura sai talkookorvausten jälkeen tuloja yli 7000 euroa. Summan kokoaminen pelkillä jäsenmaksuilla veisi useita vuosia. Kiinnostuneet saavat halutessaan minulta kaikki hoitokalastuksen pöytäkirjat niiltä vuosilta, joina minä olen ollut mukana.

Tein kalastusseuran uuden johtokunnan kanssa sopimuksen, että jatkan hoitokalastusta tämän vuoden. Ensi vuonna käyn kaikki jäsenet läpi selvittäen kalastusseuran tilanteen, jotta saamme riittävän laajan kannanoton jäsenistöltämme vuosikokoukseen. Siinä kokouksessa on päätettävä, jatketaanko vesien hoitoa. Jos toimintaa päätetään jatkaa, samalla on tehtävä päätös kymmenien tuhansien eurojen arvoisen hoitokalastuskaluston säilytyksestä. Jos mahdollista, pitää saada myös nuorta porukkaa ottamaan vastuuta toiminnasta.

Erkki Peltonen

Sapsalammin kalastusseuran syrjäytetty puheenjohtaja