Kuussotesta

Tässä lehdessä oli taannoin juttu maakunnan asukaskohtaisista sotekustannuksista. Summat oli saatu jakamalla kunnan vuoden 2017 sote-kustannukset vuoden viimeisen päivän asukasluvulla. Pääkirjoituksessa todettiin, ettei Kuusiokuntien korkeahkot kustannukset kerro koko totuutta. Tämä pitää toki paikkansa. Sisältyyhän summiin myös Kuusiolinnan 5,5 prosentin eli 5 miljoonan euron liikevoitto, joka nostaa hieman summia.

Kun kunnat ulkoistivat palvelujen tuottamisen Pihlajalinnalle vuodesta 2016 alkaen, kuntien maksujen perusteena käytettiin vuoden 2015 toteutuneita kustannuksia, joihin sovittiin vuosina 2017 ja 2018 kahden prosentin korotus. Tämähän näytti varsin hyvältä sopimukselta, 4 prosenttia kolmessa vuodessa eli 1,33 prosenttia vuotta kohden. THL:n arvio on 2,4 prosenttia vuodessa.

Mutta Raimo Sailaksen sanoin: Piru piileksii yksityiskohdissa. Korotusta ei sovittu asukasta kohden vaan kunnan kokonaiskustannuksiin. Tämän vuoden lokakuun lopun asukasmäärä Kuusiokunnissa oli yli tuhat asukasta vähemmän kuin vuoden 2015 lopussa, kuitenkin maksuosuus oli neljä prosenttia korkeampi.

Varsin erikoiseksi sopimuksen tekee se, että eniten asukkaita menettäneen kunnan asukaskohtainen kustannus kasvaa eniten. Suhteellisesti eniten asukkaita ovat tämän vuoden loppuun mennessä menettäneet Ähtäri 2,8 prosenttia ja Kuortane 1,7 prosenttia, joiden asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset noussevat eniten. Tarkat lukemat selviävät vasta vuoden lopussa. Kuusiolinnalla on jo varmaankin mahdollisuus kasvattaa liikevoittonsa alan normaaliin eli 7–8 prosenttiin.

Mäyryläinen seniori