Kuusiokuntien sotehistoriaa

Nyt, kun vanhustenhoito on noussut valtakunnan tärkeimmäksi puheenaiheeksi, on syytä muistuttaa, mistä meidänkin alueen soteongelmat ovat peräisin.

Muistan jo parin vaalikauden takaa, kun Alavuden valtuustossa käsiteltiin lisätalousarviota Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä tulleen vuosittain toistuvan miljoonalaskun seurauksena. Kysyin tuolloin sairaanhoitopiirin luottamusmiehinä istuvilta valtuutetuilta, mistä nämä vuosittain toistuvat miljoonien ylitykset johtuvat. Vastaus oli, ettei me tiedetä. Ihmettelin heille, miten te kykenette valvomaan kuntien etua, jos ette tiedä, millä perusteella kunnille tulee miljoonien lisälaskuja.

On hyvä muistaa, että Mikko Savola istui tuolloin sairaanhoitopiirin johdossa, Ähtärin veljeskodin, Seinäjoen Y-talon ja Ähtärin sairaalan kiinteistöyhtiön puheenjohtajana.

Samalla, kun meidän seutukunnan palvelutoimintaa oltiin alasajamassa ja Ähtärin sairaalaa lopettamassa, Seinäjoelle rakennettiin valtavia kiinteistöjä toiminnan keskittäisen turvaamiseksi. Tämä keskittämisvimma rahoitettiin alueen kunnilla.

Kun kustannuskierre näytti vain jatkuvan, palvelut heikkenivät ja työpaikat olivat uhattuna, päätimme yhteisellä seutukunnan päätöksellä tehdä irtioton sairaanhoitopiirin talutusnuorasta ja teimme sopimuksen Pihlajalinnan kanssa sotepalveluiden ulkoistamiseksi.

Vielä tänäkin päivänä tosiasioitten valossa tämä ratkaisu oli hyvä ja perusteltu. Ainoa iso virhe tuli siinä, kun Pihlajalinna lähti ostamaan vanhuspalveluita Attendolta tunnetuin seurauksian. Hyvää asiassa on se, että ongelmat havaittiin jo ensimmäisen toimintakuukauden aikana ja tilanne saatiin nopeasti korjattua ottamalla toiminta Kuussoten haltuun. Ei taida olla Attendolla asiaa enää meidän seutukunnalle.

Yrjö Paukkunen

>>>>>>> Stashed changes