Koululaiset viettävät talvisodan päättymisen 80-vuotismuistojuhlaa

Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi 80 vuotta. Kuortaneen ja Alavuden kouluissa on tutkittu sodan historiaa. Oppilaat ovat valmistaneet ohjelmaa ja kokoontuvat sankarihautojen äärelle muistojuhliin, jotka alkavat kello 11.

Ennen sitä soivat kirkonkellot. Kuortaneen tilaisuudessa korsukööri laulaa Oi, kallis Suomenmaa ja koululaiset laskevat seppeleen, asettavat kunniavartion ja sytyttävät 82 kynttilää talvisodan vainajien haudoille.

Yleisö on tervetullut seuraamaan juhlallista tilaisuutta, joka päättyy korsuköörin lauluun Veteraanin iltahuuto. Tilaisuus pidetään ulkona. Ei sotilaitten töissäkään ollut säävarauksia.

Oi kallis Suomenmaa on marssihymni, jolla on saatettu haudan lepoon niin tasavallan presidenttejä kuin suuri määrä sotiemme sankarivainajiakin. Sotien jälkeen myös sotaveteraanit on saateltu samoilla sävelillä viimeiselle matkalleen. Korsukööri on 30 vuoden aikana sotaveteraanien siunaustilaisuuksissa laulanut Veteraanin iltahuudon.

Muistelmissaan Heikki Klemetti kertoo, miten sysäyksen Oi, kallis Suomenmaa-laulun syntymiselle antoi puolustusvoimien ylikapellimestari. Alexei Apostol. Hän vieraili toistuvasti Klemetin luona pyytämässä milloin millekin joukko-osastolle sopivaa marssia. Suomalaisen kansanmarssin aihe oli toiveista päällimmäisen. Sen esitti ensimmäisenä maisteri Jalo Lahdensuon johtama Lapuan sekakuoro. Mieskuoromuotonsa laulu sai, kun Heikki Klemetti sovitti sen Laulu-Miehille, joka esitti sen ensi kerran 8.4.1930.

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovan Kremlissä klo 01 Suomen aikaa ja se tuli voimaan kaikilla rintamilla klo 11. Ulkoministeri Tanner piti radiossa puheen, jossa hän selosti solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä.

Tanner ylisti Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin. Ulkoministeri moitti pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten olivat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.

Ilman apua Suomi ei enää voinut jatkaa taistelua, joten hallitukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä rauhaan. Rauhanehtojen ankaruudesta ja tuskallisista alueluovutuksista huolimatta Suomi on onnistunut tärkeimmässä tavoitteessaan: ”Maan itsemääräämisoikeus on säilynyt koskemattomana”.

Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan tornin salosta kello 15.40. Talvisota päättyi. Suomessa oli suruliputus.

Raskaiden rauhanehtojen mukaan Suomi joutui luovuttamaan sen kimppuun sotaa julistamatta hyökänneelle Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen sekä Laatokan pohjoispuoliset alueet.

Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen kaupungit liitettiin Neuvostoliittoon. Suurin osa Sallasta joutui Neuvostoliitolle, jolle vuokrattiin myös Hanko 30 vuodeksi laivastotukikohdaksi.

Kotinsa menetti lähes 430 000 karjalaista, mikä oli 12 prosenttia maan väkiluvusta.

Suomalaisten tappiot olivat 21 396 kaatunutta, 1 434 kadonnutta ja 43 557 haavoittunutta.

Talvisodassa ehti olla lottatyössä mukana 84 000 naista. Suurin osa heistä oli muonituslottia, osa toimi rintamalla. 64 lottaa menetti henkensä.

Aaro Sippola