Ilmastokriisi ei selity geologialla

Ilmastokriisi ei selity geologialla eikä jääkausikaan meitä pelasta, vaikka nämä molemmat ajatukset ovat mukana Olavi Kontoniemen kirjoituksessa (Viiskunta 18.3.2021).

Totta on, että laattatektoniikka tulivuorenpurkauksineen on maapallon historian yli neljän miljardin vuoden aikana vaikuttanut ilmastoon hyvin paljon.

Jääkautta kohtikin olemme ehkä menossa maapallon kiertoradan vähittäisten muutosten johdosta. Jälkimmäiseen mennee vähintään 10 000–20 000 vuotta, edellisen uusuhkaan ties kuinka kauan (Yellowstonen kuuma piste on todellinen vaara pitkässä juoksussa).

Turpeen väittäminen uusiutuvaksi koettelee mielikuvitusta. Millin parin vuosivauhdilla turve on kyllä kasvanut jääkaudesta lähtien, 10 000 vuotta, mutta tällaiseen odottamiseen ei ole aikaa. Eikä laatuun käy suoeliöiden suurimittainen tuhoutuminen, vesistöjen pilaantuminen eikä tulvien paheneminen entisestään.

Kontoniemi toteaa, että kaikki polttaminen lisää ilmaan hiilidioksidia. Näin on ja juuri siksi on lisättävä polttoon perustamattomia menetelmiä energiantuotannossa. Ne ovatkin kehittyneet nopeasti ja tulevat työllistämään yhä enemmän ihmisiä.

Tiedeyhteisö on varma siitä, että nykyinen ilmastokriisi on todellinen ja ihmisen aiheuttama. Seuraukset ovat pelottavia.

Kyse ei ole vain tuhoeliöiden leviämisestä pohjoiseen tai merenpinnan vähittäisestä noususta. Pölyttäjien väheneminen uhkaa jo nyt ruokaturvaa monin paikoin. Pakolaisaallot ovat lisääntymässä kuumuuden ja kuivuuden tehdessä alueita asuinkelvottomiksi.

Siperian ikiroudan sulaminen vapauttaa yhä enemmän soiden metaania (20 kertaa hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu) ilmakehään, jolloin lämpötila alkaisi nousta hallitsemattomasti.

Ironista kyllä, olen samaa mieltä Kontoniemen kanssa hänen loppukaneetistaan, ”maapallo ja suurin osa eliöstöstä pärjäävät, nykyihmisestä en menisi takuuseen”. Siihen kuitenkin lisäisin, että meillä eläkeikäisillä ei ehkä ole henkilökohtaisesti huolta ilmastokriisistä, mutta nuoremmilla on sitäkin enemmän.

Reijo Salmi, biol. ja maant. lehtori, eläkk.

Suomenselän Luonnonystävien puheenjohtaja