Hirvikannan verotuksessa loppukirin paikka ensi syksynä

Riistanhoitoyhdistyksissä tehdään parhaillaan verotussuunnitelmia ensi syksyn hirvijahtiin. Riistakeskuksen myöntämät hirvenkaatoluvat on haettava huhtikuun loppuun mennessä.

Hirvikannan tavoitteet asetetaan alueellisen riistaneuvoston toimesta kolmivuosikausittain. Tavoiteasetanta tehdään hirvitalousalueittain, joita kolmen pohjalaismaakunnan alueella on yhteensä neljä. Kuluva vuosi on kolmivuotiskauden viimeinen.

Ensi syksy onkin hirvenmetsästyksen suhteen ratkaiseva, päästäänkö hirvitalousalueilla asetettuihin tavoitteisiin, ja mistä lähtökohdista aloitetaan seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteiden määrittely.

Pohjanmaan alueen hirvitalousalueilla kannan kehityksen suunta on viime vuosina ollut oikeansuuntainen: kantaa on pienennetty, mutta kaikilla alueilla asetettuihin tavoitteisiin ei ole siitä huolimatta päästy. Haasteellisimmilla alueilla tavoitteisiin ei ole päästy kertaakaan viisi vuotta käytössä olleiden hirvitalousalueittaisen tarkastelun aikana. Tämä asettaa koko järjestelmän uskottavuuden koetukselle.

Hirvet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja niin liikenteessä kuin maa- ja metsätaloudessa. Viime vuonna valtakunnallisesti korvattiin hirvien aiheuttamia metsätalouden vahinkoja lähes 3000 hehtaarille yhteensä yli 1,4 miljoonaa euroa. Todelliset vahinkomäärät ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat.

Lisäksi on erittäin suurena huolenaiheena, että hirviriskin vuoksi kuusta istutetaan männyn sijaan liian karuille kasvupaikoille. Tämä on erittäin huono asia sekä metsätalouden kannattavuudelle että metsien monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokseen varautumiselle.

Pääsääntöisesti yhteistyö metsästäjien ja maanomistajien välillä sujuu hyvin. Hirvikannan tasossa huomioidaan metsästysoikeuden omistajien tavoitteet ja hirvikannan hallinta toimii mallikkaasti. Kuitenkin joillakin korkean kannan alueilla maanomistajien huoli lisääntyneistä tuhoista metsätaloudelle ja maataloudelle ei tunnu saavan vastakaikua.

Korkean hirvitiheyden aiheuttamat ongelmat näkyvät myös liikenteessä lisääntyneitä hirvikolareina. Pohjanmaan alueella onnettomuuksia tapahtuu erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä 8-tiellä.

Pohjanmaan maakuntien alueella ongelmat painottuvat erityisesti rannikkoalueille. Kannan arviointia vaikeuttaa erityisesti rannikkoalueilla hirvien vaeltaminen. Luontaisen vaeltamisen lisäksi hirvien liikkumiseen vaikuttavat vallitsevat olosuhteet, kuten talven lumitilanne ja saalistavien petojen reviirit.

Työkalut hirvikantojen seurantaan ja hallintaan ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Tästä huolimatta luonnonvarakeskuksen kanta-arvioita on Pohjanmaan alueella jouduttu useana vuonna jälkikäteen korjaamaan. Arvio on tarkentunut saalismäärän avulla tehtävän laskennan avulla suuremmaksi kuin vuotta aikaisempi alkuperäinen arvio.

Tässä tilanteessa olisikin toivottavaa, että ns. lupapankkimenettely ja sen hyödyntäminen laajenisi koko Suomen kattavaksi. Menettely tarkoittaa sitä, että kaatolupia anotaan 20–30 prosenttia yli suunnitellun kaatolupatarpeen, jotta syksyllä voidaan olla varmoja lupien riittävyydestä.

Kaatolupia tulee olla riittävästi, jotta kannan alentaminen voidaan toteuttaa. Lisäksi metsästysseurojen on käytettävä myönnettyjä kaatolupia.

Erityisesti lupien tehokkaaseen käyttöön tulee kannustaa alueilla, joilla hirvitihentymiä havaitaan.

Mikko Syri

Kenttäpäällikkö, MTK Metsälinja Etelä- ja Keski-Pohjanmaa