Eikö löydy vastuunkantajia?

Eskoon hallitus on kokouksessaan 29.6.2020 käsitellyt Ähtärissä olevan Raikula-asumisyksikön myymistä. Pekonranta myytäneen samalla päätöksellä. Raikulan kiinteistön arvo on tilinpäätöksen mukaan 313 000 tuhatta euroa.

Kenestä tulee kiinteistön uusi omistaja? Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Löytyykö Ähtärin kaupungilta rahaa ja tahtoa ostaa alueellansa pitkään toiminut asumisyksikkö itselleen, vaan onko ostajana Pihlajalinna? Myykö Ähtärin kaupunki hiljaa alihinnalla, kuten menivät sairaalan osakkuudet Pihlajalinnalle?

Ymmärrän varsin hyvin, että Pandala, kaupungin pääsääntöinen energiasyöppö, tarvitsee kipeästi rahaa. Sinne pohjattomaan kitaan menisi myös erityisryhmien lailla säädetyt palvelut.

Erityisryhmien subjektiiviset oikeudet ovatkin aina olleet päätöksissä pakkopullaa. Kuvailisin sanalla huutolaismeininkiä. Miten vaan halvimmalla tulee enkelten hoidettaviksi koko osa-alue.

Minua ihmetyttää koko Raikulan myyntihanke. Eskoon kuntayhtymä on saanut kiinteistönsä kulut vuokralla katettua. Vuokran maksajana on Ähtärin kaupunki. Mutta rahaa palaa Eskoossa. Näin se kolmen vuoden raju velkaannuttaminen kostautuu (velkaa on 24 miljoonaa euroa), ja loppupeleissä kärsijä on kehitysvammainen ihminen.

Eskoon pitää säästää tänä vuonna 1,88 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuvat asukkaisiin, sehän on selvä. Eskoo on irtisanonut 29,5 työntekijää. Tämä näkyy kehitysvammaisten hoidossa ja jäljelle jääneen henkilökunnan jaksamisessa, luonnollisesti. Henkilökuntaa kyllä koulutetaan jatkuvasti, nytkin 100 000 euroa Sedun yhteistyöhön. Sekään ei auta, jos ei anneta mahdollisuutta käyttää osaamista.

Liian vähäiset hoitohenkilökunnan resurssit vaarantavat jo päivittäisen hoidon ja huolenpidon. Henkilökunnan venymiselläkin on rajansa, heitä ei pidä syyllistää asiasta.

Johtamistaidolla on suuri merkitys myös henkilöstön työkykyyn. Operatiivisen johdon ja kuntien valitsemien luottamusmiesten olisi pitänyt asioita valvoa, eikä sallia holtitonta menoa.

Kunnat maksavat edelleen Eskoolle sovitusti. Saavatko ne rahalle vastinetta? Nyt olisi käyttöä professorille valvomaan alueemme kehitysvammaisten hoitoa. Hänen palkkaamiseensa Eskoon kuntayhtymältä löytyi rahaa yli 500 000 euroa. Muistamme menneiltä vuosilta, kuka poliitikko professuurista haaveili. Vastuunkantajia tarvittaisiin nyt.

Eikö valtakunnallisille erityishuoltopäiville riitä tässä taloudellisessa katastrofissa, että vain kuntayhtymän johtaja osallistuu? Jos viiden lähtijän sijaan olisi vain yksi osallistuja, säästöä tulisi lähemmäs 5000 euroa päivärahoineen ja matkakuluineen. Hänhän voi sitten kertoa terveiset puheenjohtajistolle ja hallitukselle.

Puheenjohtajistossa on kolme sosiaalineuvoksen arvonimen saanutta henkilöä. Yhden arvonimi maksaa 6200 euroa ja maksaja on luultavimmin Eskoon kuntayhtymä. Lisäksi entiselle johtajalle on haettu sosiaalineuvoksen arvonimi. Olisiko syytä arvioida myös näitten ostettujen poliittisten arvonimien merkitystä päätöksenteossa?

Rahan lappaminen ja omaisuuden myyminen kuin salassa koskettaa myös Ähtäriä. Raikula ja Pekonranta ovat upeita erityisryhmille suunniteltuja kauniita yksiköitä. Vai onko hiljaa jo katsottu sopivat ostajat? Kuka hyvä veli olisi nyt vuorossa? Itse olen erityisryhmien puolestapuhuja, enkä ymmärrä, enkä hyväksy lehmänkauppoja.

Kokouspalkkioiden sijaan peräänkuulutan vastuuta ja valtaa. Niitä olisi maakuntaan nyt saatava.

Sirkka-Liisa Lamminkoski