Ajatuksia ammatillisen koulutuksen tilanteesta

Nuorilla on vaikeuksia viettää säännöllistä elämää, ja tuntuukin siltä, että oppilaiden lukujärjestykset suorastaan ruokkivat sitä. On päiviä, jolloin oppitunteja ei ole ollenkaan tai on vain kaksi opettajan pitämää tuntia. Ei ole ihme, jos ei oppilas vaivaudu silloin kouluun ollenkaan. Varsinkin jos asuu kaukana koulusta.

Mitä järkeä on ajaa bussilla kolme tuntia päivässä kahden oppitunnin takia? Oppitunnit ovat vähentyneet samaan aikaan, kun työssä tarvittavien tietojen ja taitojen määrä on lisääntynyt. Ei näitä asioita pystytä opettamaan työpaikoilla, varsinkaan kun työssäoppimisjaksot saattavat alkaa heti koulutuksen ensi metreillä.

Koulutuksen pitäisi olla säännöllistä. Nuoret oppisivat säännölliseen elämän rytmiin jo koulutuksen alkuvaiheessa. Myös oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, saisivat tarvitsemaansa tukea paremmin, sillä heillä ei useinkaan ole valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.

Työssäoppimisen jaksot ovat toki tärkeitä, mutta vasta sitten, kun jonkinlaiset perustiedot ovat hallinnassa. Tehostettuna ammattikoulutus voitaisiin viedä läpi vaikka kahdessa vuodessa ja säästöt syntyisivät sitä kautta.

Petri Juurakko, PS, kKansanedustajaehdokas