Ennen mies maansa myö, kuin sanansa syö!

Valtuustokauden alkupuolella perussuomalaisten valtuustoryhmää arvosteltiin lähestulkoon valtuuston häiriköksi, kun se otti voimakkaasti kantaa päätettäviin asioihin. Arvostelua tuli jopa valtuuston puheenjohtajan taholta. Olemme kuitenkin toiminnallamme osoittaneet kykenevämme vastuulliseen ja rakentavaan päätöksentekoon, ja olemme vakiinnuttaneet asemamme alavutelaisessa päätöksenteossa luotettavana neuvottelukumppanina.

Kun tulin Alavuden valtuustoon Töysän valtuuston jälkeen, se oli melkoinen kulttuurishokki. Töysässä päätöksenteko oli avointa, demokraattista ja kaikki huomioivaa. Alavudella törmäsin pienen piirin ohjaamaan ja hallitsemaan päätöksentekoon, joka oli lähes avoimen demokratian halveksumista. Tätä on jatkunut näihin päiviin asti, mutta kuntaliitoksen jälkeen töysäläiset valtuutetut ja alavutelaisten valtuutettujen uudistusmieliset valtuutetut ovat saaneet selvän muutoksen aikaiseksi. Toivoa paremmasta on.

Tämä vuosikymmeniä jatkunut yhden puolueen vallankäyttö aiheutti tilanteen, jossa muut puolueet kokivat, etteivät ne saa ääntään kuuluviin päätöksenteossa niin kuin demokratian pelisääntöihin kuuluu. Patoutunut tyytymättömyys purkautui niin, että 2017 kuntavaalien jälkeen käytiin viiden puolueen kesken neuvotteluja, jotka johtivat siihen, että puolueet sopivat teknisestä vaaliliitosta. Puolueet sopivat luottamuspaikkojen jakamisesta ja allekirjoittivat sopimuksen, jossa kaikki hyväksyivät neuvotellun lopputuloksen. Neuvottelujen jälkeen sovittiin myös keskustan kanssa siitä, että heille annetaan valtuuston puheenjohtajuus toiseksi kaksivuotiskaudeksi ja siinä vaiheessa näyttikin siltä, että yhteistyö myös keskustan uudistusmielisen siiven kanssa alkaa toimia, kiitos siitä.

Sitten tapahtui se, jota ei koskaan toivoisi kokevansa aikuisten ihmisten taholta. Kokoomus petti ja rikkoi tehdyn ja allekirjoitetun sopimuksen, vaikka oli aiemmin ollut kärkkäästi arvostelemassa valtapuolueen toimintaa. Moni onkin perustellusti kysynyt, miten ne kehtaavat näyttää naamaansa valtuustossa tuon jälkeen, ja kyllähän ne kehtasivat.

Avoin ja demokraattinen päätöksenteko edellyttää ennen kaikkea luottamusta puolueiden välillä. Silloin, kun tämä viiden puolueen tekninen vaaliliitto tehtiin ja neuvottelutulos vahvistettiin, me kaikki yhdessä sovimme, ettei lähdetä millekään kostolinjalle, vaan annetaan omalla toiminnallamme esimerkki siitä, miten kaikki huomioiva puolueiden välinen yhteistyö antaa paljon paremmat lähtökohdat kunnan kehittämiseksi kuin jyrkät puoluepoliittiset rajat, jotka estävät kaiken rakentavan yhteistyön.

Mutta kokoomuksen tietyt valtuutetut halusivat palata entiseen, omien valtapyrkimystensä sokaisemana. Tämä ei anna kovin hyvää ennustetta tulevan valtuustokauden työskentelylle, jos tilanne pysyy tällaisena, kuka tietää mitä vielä tapahtuu.

Uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen on vielä aikaa tasan kolme viikkoa. Kokoomuksen ja keskustan olisi hyvä pysähtyä miettimään sitä, halutaanko oikeasti palata siihen vanhaan päätöksentekokulttuuriin, joka tuon patoutuneen tyytymättömyyden aiheutti.

Kaikenlaisia yllätyksiä voi vielä tulla.

Yrjö Paukkunen