Yhdenvertaisia emme vielä ole

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitajaa.

Omaishoitajaliitossa halutaan tänä vuonna nostaa esille erityisesti lasten omaishoitajat, jotka poikkeusoloissa ovat kantaneet vastuun varsinkin riskiryhmään kuuluvien erityislasten arjesta. Arkea on monissa perheissä eletty ilman sitä tukea, jota tavallisena aikana tarjotaan muun muassa erilaisissa palveluissa ja kouluissa.

Yksi heistä on kuortanelainen Eija Viinikka, joka on 25-vuotiaan tyttärensä omaishoitaja. Hän pääsi teemaviikolla hetkeksi hemmoteltavaksi kasvohoitoon Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry:n tuella. Lehden jutussa hän kertoo ammentavansa voimia arjen pyörittämiseen muun muassa juoksuharrastuksestaan.

Useimmat meistä kantavat huolta lapsistaan vielä senkin jälkeen, kun he ovat pesästä lentäneet, mutta erityislasten vanhemmilla tilanne on hieman erilainen.

Heillä lapsen hyvinvoinnin eteen tehtävä työ jatkuu jokapäiväisessä elämässä aina vaan, vuodesta toiseen. Se voi olla toisinaan hyvinkin raskasta niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Mitä me muut sitten voimme asian eteen tehdä? Voimme ainakin huomioida nämä raskasta työtä tekevät lähimmäiset. Tarjota apuamme arjen tilanteissa. Osoittaa myötätuntomme. Tiedostaa epäkohdat ja pyrkiä omalta osaltamme tuomaan ongelmia näkyviksi.

Kuten liiton nettisivuilla osuvasti todetaan: Yhdenvertaisuus ei ole maailmassa valmiina, se vaatii tekoja.