Yhä useampi pomo on nainen

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuoreen Lasikattomittarin mukaan naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on nyt 36,8 prosenttia. Naisia on Suomessa enemmän johtajina kuin OECD-maissa keskimäärin. Vertailun vuoksi vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä vajaa kolmannes eli 31,5 prosenttia.

Suunta on siis oikea. Tasa-arvo näyttää toteutuvan johtajaksi nousemisessa. Ruotsi tosin on kivunnut jo 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä.

Raportin mukaan naisten eteneminen ylimpään johtoon pörssiyhtiöissä näyttää meillä tapahtuvan ilman kiintiöitäkin.

Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisikin olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urallaan ennen nousemistaan ylempiin johtotehtäviin.

Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta ja se edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa. Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi voida palkata apua.

Työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen, näkee EVAn johtaja Emilia Kullas. Tasa-arvon vauhdittaminen edellyttäisi hänen mukaansa sekä verokiilan alentamista että kotihoidontuen poistamista.

Aivan toinen juttu onkin sitten se, mitä naiset itse todella haluavat. Lapset ovat vain vähän aikaa pieniä ja moni vanhempi haluaa omistaa tuon ajan perheelleen.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on ristiriitoja, jotka eivät ole helposti ratkaistavissa. Yksi ratkaisu sopii yhdelle, toinen toiselle; yhtä kaikille sopivaa mallia voi olla vaikea, ellei mahdotonta, löytää.