Uutta kohti, ja uuden tekoon

Valtavan suuri rakennus tämä on ollut, arvioi toisaalla lehdessämme lapualainen yrittäjä Olavi Luomala.

Häntä on haastateltu Alavuden kaupungintalon purkutyömaan äärellä. Talo on jo historiaa, ja laaja maapohja on aivan näinä päivinä valmiina odottamassa, mitä tilalle päätetään tehdä.

”Nyt huomaa senkin, miten tärkeää on olla tavattavissa matalalla kynnyksellä ja olla läsnä. Tuntuu, että paljon entistä enemmän olen irrallaan ja liikaakin täällä omassa toimistohuoneessani”.

Noin totesi Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki (Viiskunta 22.10.2020). Tuostakin pohdinnasta, väistötila-arjen kokemuksia peilaavasta, voi päätellä, että jos kirkko on keskellä kylää, niin kyllä ihmisten keskellä ja kansalaisten helposti löytää pitää myös kunnantalon tai kaupungintalon sijaita.

Mitä ja millaista, eikä ehkä enää valtavaksi luonnehdittavaa, kaupungintalon tontille kohoaakin, se on myös omiaan vahvistamaan uskoa Alavuden keskustaajaman elinvoimaisuuteen.

Alavus ei ole yksin puntaroimassa, kuinka säilyttää vetovoimansa ja kuinka pitää keskusta-alueella vilskettä ja elämää. Tuttuja haasteita nämä ovat pitkältä ajalta myös maakuntakeskus Seinäjoelle.

Yksittäiset ratkaisutkin ovat tärkeitä. Toimitusjohtaja Vesa Keskinen, perustuurilainen, hankki keväällä omistukseensa hotelli-ravintolan tilat Alavuden keskustasta.

Varmasti on niin, että kaikki eivät esimerkiksi yökerhon palveluita ehdi, halua tai jaksa käyttää. Nekin palvelut kuitenkin todistavat, myös yli kuntarajojen, virkeästä maaseutukaupungista.