Sote kaatui, mitä sitten

Istuva hallitus löi viime perjantaina hanskat tiskiin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen tähtäävän lakipaketin osalta. Sote-uudistuksen epäonnistuminen kaatoi hallituksen, mutta paikallisesti katsottuna tämä lopputulos on ehkä jopa parempi kuin valtakunnallisen soten toteutuminen.

Meillä Kuusiokunnissa tehtiin oma sote-ratkaisu jo neljä vuotta sitten, kun alueemme kunnat lähtivät valmistelemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista. Päättäjien tavoitteena oli varmistaa, että alueellamme säilyvät mahdollisimman hyvät sote-palvelut ja alan työpaikat. Valtakunnallisen keskustelun perusteella näytti kovasti siltä, että päätösvalta palveluista valuu Seinäjoelle tai jopa Tampereelle – riippuen siitä, onko järjestämisvastuu maakunnilla vai viidellä erva-alueella.

Kuusiolinna-päätöksellä palvelut on saatu pidettyä alueella, ja ratkaisu on vaikuttanut myös kuntien talouteen.

Kuusiolinna Terveys työllisti viime vuonna 1063 henkilöä, joista 82 prosentilla on Pihlajalinna Oyj:n tuoreen tilinpäätöksen mukaan vakituinen työsuhde. Paikallisia alihankkijoita on yli 200 ja tilinpäätöksessä alihankkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön arvoksi ilmoitetaan yli 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö kerryttää yhteisöveroa ja osinkojakin yhteisyrityksessä mukana olevat kunnat saivat viime vuonna 735 000 euroa. Puhumattakaan ennustettavuudesta, jonka yhteisyritys on kuntien sote-kustannuksiin tuonut.

Alueellisten ratkaisujen ansiosta meidän ei ole tarve itkeä valtakunnallisen soten perään. Meillä palvelumme pelaavat ja kustannukset pysyvät kurissa myös tulevina vuosina, kun valtakuntaan valittava uusi eduskunta alkaa taas kerran pähkiä, kuinka sote-palvelut saadaan kuntoon.