Maksuttomuus tavoitteeksi

Eduskunnalla oli keskiviikkoisessa täysistunnossa käsiteltävänään kansalaisaloite toisen asteen opintojen muuttamisesta maksuttomiksi. Lehtemme painoaikataulu on sellainen, ettei pääkirjoitusta tehdessä voi jäädä odottamaan äänestystulosta, mutta ennusmerkit viittasivat siihen, ettei kansalaisaloite saavuta tavoitettaan.

Parhaillaan on menossa taas se aika, kun kymmenet tuhannet nuoret miettivät, mitä haluavat tehdä isona. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteishaku alkoi helmikuun puolivälissä ja jatkuu vielä vajaa pari viikkoa.

Maksutonta toista astetta ajaneessa kansalaisaloitteessa haluttiin kiinnittää lainsäätäjien huomio siihen, periaatteessa maksuttomista opinnoista kertyy opiskelijalle satojen eurojen lasku, kun opiskelijan pitää hankkia tarvittavat oppimateriaalit ja mahdolliset työvälineet ja suojavarusteet. Lukio-opinnoissa oppikirjoista ja tietokoneesta voi tulla yli kahden tuhannen euron kustannus.

Monelle opinnoista aiheutuvat kustannukset eivät ole ongelma. Mutta jos yksikin nuori miettii peruskoulun jälkeisiä opintojaan sillä perusteella, mihin riittävät rahat, ollaan väärällä tiellä.

Toisen asteen opintojen maksuttomuus olisi yhteiskunnalle kallis investointi. Samalla rahalla saisi esimerkiksi monta uutta erityisopettajaa, mikä kuulostaisi myös järkevämmältä sijoitukselta kuin hyvätuloisten perheiden lasten tukeminen ilmaisilla oppimateriaaleilla. Odotan, että tuleva eduskunta kunnioittaa kansalaisaloitteen henkeä ja pohtii keinoja, joilla maksuttomuutta voitaisiin edistää. Ainakin se pitäisi turvata, ettei kenenkään tarvitsisi rahoittaa lukio-opintoja lainalla.