Elokuvissa arki unohtuu

Elokuva on ajan mosaiikkia, totesi kuuluisa neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski osuvasti aikoinaan. Tähän lehteen osui sattuman oikusta parikin ajankohtaista aiheeseen liittyvää juttua.

Alavudelle Kino Kyntäjään saadaan nimittäin keväällä pitkään odotettu ja toivottu toinen elokuvasali, ja Alavuden lukiolaiset ovat valmistaneet ammattilaisen ohjauksella ihan oman lyhytelokuvansa, jonka ensi näytös oli viime perjantaina lukiolla. Tavoitteena on, että nuorten elokuva nähtäisiin myös paikallisessa elokuvateatterissa lähiaikoina.

Elokuva on katsojalleen aina ainutlaatuinen kokemus, toisinaan elämyksellinen, toisinaan viihdyttävä, parhaimmillaan myös ajatuksia herättävä.

Intensiivisimmillään elokuvaelämys on pimeässä teatterissa, jossa katsoja voi hetkeksi unohtaa oman pienen elämänsä arkisine iloineen ja murheineen, ja astua uuteen, erilaiseen, ihmeelliseen maailmaan.

Kuten kauneus, niin elokuvankin merkitys, on aina katsojan silmässä – tai oikeastaan aivoissa. Jokainen peilaa sen välittämää tarinaa omien kokemustensa kautta.Mutta elokuva voi tarjota meille kosketuspintaa myös sellaisiin asioihin, joita itse emme ole koskaan kokeneet.

Harvalla meistä on omakohtaista kokemusta esimerkiksi siitä, millaista elämä on ollut keskitysleirillä tai sodan keskellä, mutta elokuva voi tarjota siitä kokemuksen, joka tulee ihan iholle ja sen herättämät mietteet ja ajatukset jäädä pitkäksikin aikaa mieleen pyörimään.

Juuri siinä on elokuvan ja esittävän taiteen taika, ylipäätään!