Ei ihan kaikkea, mutta tarpeeksi

Pysähdyin viikonloppuna miettimään alueemme harrastusmahdollisuuksia. Sysäyksen pohdinnalle antoi APV:n suunnitelmat rakentaa Tuurin uusi hiekkatekonurmi sekä Facebookin Puskaradio-ryhmässä käyty keskustelu. Ryhmässä joku Alavudelle muuttoa suunnitteleva kyseli tulevasta kotikaupungistaan.

Liikuntaa harrastavalle alueellamme on mahtavat mahdollisuudet. Urheiluseurat ovat aktiivisia ja niiden alta löytyy monia erilaisia lajeja aina itämaisesta itsepuolustuksesta moottoriurheiluun.

Myös liikuntatilat ovat mainiot. Kuortane ja opiston alue on toki oma lukunsa, mutta Ähtäriin valmistui juuri uusi liikuntahalli – eikä Alavudenkaan sisäliikuntatiloissa ole juuri valittamista. Lisäksi löytyy useita kenttiä yleisurheiluun ja monenlaisiin pallopeleihin. Uimaankin pääsee joka pitäjässä.

Ei pidä unohtaa myöskään alueemme mahtavaa luontoa, jossa liikkuja viihtyy niin kesällä kuin talvellakin.

Jos liikunnanharrastajia hellitään, niin löytyyhän meiltä myös monia muita harrastusmahdollisuuksia. Jokaisella paikkakunnalla toimii partio, 4H:lla ja seurakunnilla on omia kerhoja, käsitöistä tai kuvataiteista kiinnostuneet voivat osallistua taiteen perusopetukseen, musiikkia voi harrastaa monessa muodossa ja kansalaisopisto tarjoaa oman, laajan opintotarjontansa. Meillä on myös kaksi elokuvateatteria sekä konsertteja ja taidenäyttelyitäkin joka kuukausi vähintään jossain levikkialueen kunnista.

Tarjontaa siis riittää, mutta toki tämäkään tarjonta ei riitä tyydyttämään kaikkien tarpeita. Itse olen kuitenkin pitänyt periaatteena sitä, että maalla asuvan on paljon helpompi lähteä isoon kaupunkiin nauttimaan kulttuuritarjonnasta kuin kaupungista on tulla etsimään maaseudun rauhaa.