Aikuinen, vastuu on sinulla!

Saunaillassa kuultu kommentti ”Istupa tähän mun syliin” tai pyyntö nostaa hameenhelmaa vähän ylemmäs, ovat ensimmäisiä kommentteja, jotka minulle tulevat mieleen teininä kohtaamastani seksuaalihäirinnästä. Eipä niitä silloin 90-luvun alussa osannut ajatella seksuaalisena häirintänä, vaikka hyvin tiesinkin, ettei aikuisen miehen olisi pitänyt sellaisia asioita teinitytölle sanoa.

Nykypäivänä seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin kasvokkain tapahtuvaa sanailua, pitkiä katseita tai sopimatonta koskettelua. Kännykät ja sosiaalinen media ovat luoneet maailman, jossa mieleltään sairaat ihmiset voivat nimettöminä rakentaa luottamussuhdetta lapseen tai nuoreen ja saada heidät tekemään asioita, joita ei pitäisi tehdä.

Teknologiasta huolimatta suuressa osassa hyväksikäyttötapauksia tekijänä on edelleen lapselle ennestään tuttu ja läheinen aikuinen.

Viime aikojen lapsiin ja nuoriin kohdistuneet hyväksikäyttötapaukset ovat herättäneet, paitsi paljon keskustelua, saaneet eduskuntaryhmät yhteisrintamaan aiempaa tiukemman lainsäädännön saamiseksi.

Rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan tule lopettamaan, tai välttämättä edes merkittävästi vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Se kuitenkin lisännee poliisin kiinnostusta ja resursseja niiden tutkimiseen.

Lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja ohjausta, jotta voivat välttää tilanteita, joissa saattavat joutua seksuaalisen hyväksikäytön tai häirinnän uhreiksi. Heitä tulee myös rohkaista kertomaan tilanteista luotettaville aikuisille, jotka osaavat tarttua asiaan ilman, että nuoret kokevat tehneensä itse jotain väärää. Autetaan lapsiamme!