40 neliötä omaa tilaa

Suomalaisten sanotaan asuvan ahtaasti. Jokaisella suomalaisella on käytössään keskimäärin 40 asuinneliömetriä. Eniten tilaa on yksinasuvilla, noin 60 neliötä, ja omistusasunnossa on keskimäärin väljempää kuin vuokra-asunnossa. Asumisväljyys luonnollisesti myös pienenee sitä mukaa, kun asuntokunnan henkilöluku kasvaa. Esimerkiksi neljän henkilön talouksissa on keskimäärin noin 28 neliötä henkeä kohti.

Tilastokeskuksen mukaan ihmiset asuvat ahtaasti, jos heillä ei ole käytettävissä yhtä huonetta asukasta kohti. Tämän määritelmän mukaan 940 000 suomalaista asui ahtaasti vuonna 2015. Asumisväljyys kasvoi monta vuotta peräkkäin, mutta vuonna 2013 suunta kääntyi. Keskimääräiset asuinneliöt asukasta kohti ovat sen sijaan kasvaneet tasaisesti.

Asuvatko suomalaiset siis ahtaasti? Vastaus on varmasti kyllä ja ei.

Suurissa kaupungeissa, joissa neliöt ovat kalliita, asutaan maaseutua tiiviimmiin. Toisaalta täällä meidän kulmilla on paljon 60-, 70- tai 80-luvulla rakennettuja omakotitaloja, joissa asuu pariskunta, jonka lapset ovat muuttaneet jo aikaa sitten kotoa. Myös yksin elävien määrä kasvaa.

Kolme–neljäkymmentä vuotta vanhat omakotitalot ovat ongelmallisia. Ikääntyvät omistajat haluaisivat niistä jo eroon, mutta ostajia on muuttotappioalueella vaikea löytää. Niitä harvojakin ostajaehdokkaita hirvittää talojen ikä ja siitä mahdollisesti seuraava remonttitarve. 1970-luvulla rakennettu talo ei pysty välttämättä täyttämään nuoren perheen toiveita suurista ikkunoista ja kookkasta kodinhoitohuoneesta.

Uuden 200 neliön omakotitalon rakentava nuoripari unohtaa kuitenkin helposti sen, että menee vain hujaus ja lapset muuttavat pois. Pian heillä onkin neliöitä yllin kyllin kahden ihmisen katseltavaksi.