Kolumni: Yhdessä pärjäämme

Ajellessani maanantaina kotiin, pysähdyin haikein mielin Alavuden nuorisoseuran savuaville raunioille. Omat muistoni ovat yhdeksänkymmentäluvun bileistä, joihin nuoret tulivat bussikyydein katsomaan bändejä, tapaamaan ystäviä ja joraamaan vinttidiskossa.

Monille NS oli tanssi- ja hääpaikka tai kulttuurinäyttämö. Monet kerrat tuli Väkkärän kanssa itsekin eri tilaisuuksissa esiinnyttyä. NS oli paikka, joka kokosi seutukunnan yhteen.

Yhtenäisyys ja seutukuntaidentiteetti on edelleen arvo, vaikka sitä haastaa muuttunut yhteiskunta.

Laskennallisesta saavutettavuudesta on tullut palveluiden perusta. Muuttoliikkeen vaikutus näkyy kaltaisillamme alueilla voimakkaana. Verkkoasiointi haastaa kivijalkapalveluitamme.

On paljon asioita, joissa yhtenäinen seutukunta on avainasemassa. Koko maan kuorossa, pienen ääni ei kuulu yksin. Pärjäämme maakunnan yhteisissä elimissä yhdessä toimimalla. Vain yksituumaisena voimme edistää alueemme hankkeita niin maakunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Keskinäisestä kahinoinnistamme hyödyt ulosmitataan aina seutukuntamme ulkopuolelle.

Eduskunnassa järjestämme usein tapaamisia ministerin uudistusta esittävän kunnan tai toimijan kesken. Ensimmäinen kysytty asia yleensä on hankkeen asema alueellisessa ja maakunnallisessa tärkeysjärjestyksessä. Oleellista on siis hankkia alueemme esityksille yhtenäinen laaja tuki ja mielellään myös paikka maakuntaliiton kärkihankekorissa.

Suomella on edessä ensin voimakas elvytys ja entistäkin tiukempi talouskuuri. Seutukuntamme kehityksen edellytys on avoin yhteistyö. Yhdessä tekemällä saamme pidemmässä juoksussa aikaan enemmän ja pärjäämme varmasti.

Mikko Savola, ähtäriläinen kansanedustaja