Kolumni: Uuden edessä

Monella tuoreella ylioppilaalla ja valmistuvalla nuorella on jännittävä hetki elämässään. Tuttu ja turvallinen koulu on suoritettu kunnialla, ja edessä on uudet kuviot. Olivatpa ne sitten työtä, jatko-opiskelua tai vaikka välivuosi matkustellen.

Uuden edessä seisominen on jännittävää. Samaan aikaan tulevaisuus tuntuu tosi innostavalta, mutta pelottaa jättää vanha elämä taakse.

Tiedän nuoret, miltä teistä tuntuu juuri nyt. Omassakin elämässäni on tulossa suuria muutoksia, sillä olen vaihtamassa työpaikkaa ja tämä on viimeinen viikkoni Viiskunnassa. Työpaikan myötä vaihtuu myös asuinpaikka, sillä uusi työni on Etelä-Suomessa Hyvinkäällä.

Reilut 2,5 vuotta Etelä-Pohjanmaalla antoivat minulle paljon enemmän kuin uskalsin toivoa.

Ensinnäkin Viiskunnan toimittajana olen nähnyt paljon ja oppinut tuntemaan huikean määrän hienoja ihmisiä. Olen saanut työskennellä ihanien ja kannustavien työkavereiden keskellä. Olen kehittynyt toimittajana, ja tulevaisuuden uratavoitteet ovat selkiytyneet paljon näinä vuosina.

Löysin Lakeuksilta ihanan kodin ja paljon uusia ystäviä, joiden jättäminen taakse saa kyyneleet silmänurkkiin. Löysin myös elämäni tärkeimmän ihmisen, jonka vien täältä mennessäni. Vajaassa kolmessa vuodessa voi tapahtua paljon.

Olen aidosti tykännyt asua Alavudella. Olen nauttinut luonnosta ja rauhasta, mutta toisaalta myös hyvistä palveluista ja mahdollisuuksista. Vähän pelottaakin, onko uusi asuinpaikka yhtä hyvä. Niin tai näin, on aika mennä eteenpäin.

Edessä on uusi erilainen ja haastava työ ja ensimmäinen yhteinen koti. Voi tätä jännityksen ja innostuksen määrää!

Kiitos kaikille, jotka osuivat matkani varrelle Viiskunnan vuosina. Tulen käymään näillä nurkilla jatkossakin, joten moikataan, kun tavataan!

Miina Hakala, toimittaja