Kolumni: Rahaa lähipalveluihin

Lähipalveluista huolehtiminen on arvovalinta. Koronan mukana tuli huoli terveydestä, työstä ja taloudesta. Vähemmälle huomiolle jäi pelko kuntiemme tilanteesta. Nyt tähän huoleen vastataan.

Hallitus on tukenut – ja tukee – kuntataloutta kaiken kaikkiaan yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla tänä ja ensi vuonna. Se on jo päättänyt monista tukitoimenpiteistä sekä korvannut vero- ja maksulykkäyksistä kunnille koituneet menetykset.

Kunnat vastaavat lähes kokonaan ihmisten tarvitsemista lähipalveluista. Mittavat tukitoimet eivät ole ainutkertaisia. Edellisen kansainvälisen finanssikriisin myllerryksessä toimittiin samoin. Valitettavasti sen jälkeinen sinipunahallitus leikkasi eniten juuri kuntien valtionosuuksista.

Ensi vuoden budjettiesityksessä yhteisöveron kuntaosuuden korotus tuottaa kuntataloudelle lisärahaa 550 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään myös kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus. Tuet jaetaan siten, että ne jakautuvat kaikille kunnille.

Monet kuntatalouden haasteet näkyvät arjen ongelmina. Kotiseudullamme nousevat usein esiin liitännäispalveluiden resurssit. Vuosia on jo ollut esillä tarve koulupsykologien ja eritoten puheterapeuttien riittämisestä alueellamme.

On keskeistä, että voimme antaa lapsillemme hyvät avaimet elämään.

Sote-palveluiden ja koulutuksen osuus kuntataloudesta on noin 80 prosenttia. Tarvitsemme toisiamme voidaksemme tuottaa kattavat peruspalvelut. Sen vuoksi seutukunnan keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä tulee vahvistaa nyt kaikin mahdollisin keinoin.

Koronakriisin jälkeen on edessä tiukat ajat. Maksumiehinä eivät voi olla yksin lähipalveluista huolehtivat kunnat.

Mikko Savola, ähtäriläinen kansanedustaja