Kolumni: Paljonko pitää tietää?

Täytän tänä vuonna 18 vuotta. Sen mukana tulee luonnollisesti myös äänioikeus. Olen miettinyt, millä perustein minä, melko tavallinen kansalainen, voin vaikuttaa asioihin, joilla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia muiden ihmisten elämään.

Paljonko voin ymmärtää monimutkaisten poliittisten asioiden syy-seuraussuhteita? Paljonko minulla on aikaa perehtyä näihin asioihin puolueettomasti ja kuunnella henkilöitä, jotka oikeasti työskentelevät esimerkiksi ilmastonmuutoksen parissa ja tietävät siitä kaiken, mitä nykytiedoilla voidaan selvittää? Saako minulla olla valtaa päättää asioista, joista en tiedä mitään?

Tietenkin on selvää, etten minä, eikä yksittäinen poliitikkokaan asioita päätä. Sen sijaan poliitikkojen työhön kuuluu kuunnella asiantuntijoita. Se on kuitenkin asia erikseen, miten asiantuntijoiden puheet huomioidaan. Entä mitkä ovat asiantuntijan omat arvot ja periaatteet, ja miten ne vaikuttavat hänen toimintaansa?

Paljonko minä voin ymmärtää monimutkaisia asioita, joihin minulla ei ole aikaa tai oikeastaan edes kiinnostusta perehtyä perusteellisesti? Olenko vastuussa, jos äänestän tietämättömyydestäni huolimatta ja asia meneekin pahasti metsään?

Yksi tuttuni sanoi kerran, että nykyinen translaki on epätasa-arvoinen, joten sitä pitää muuttaa. En tiennyt aiheesta, joten kysyin, mikä siinä tarkalleen on epätasa-arvoista. Tuttavani kertoi, ettei oikeastaan tiedä, mutta se nyt vain on epätasa-arvoinen, joten hän haluaa olla mukana muuttamassa sitä. Onko siis oikein antaa vastuuta, jos ei ole perehtynyt asiaan oikeastaan ollenkaan?

Ida Nurmi, alavutelainen lukiolainen