Kolumni: Maanpuolustuskasvatusta kouluihin

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Suomen 101-vuotias historia pitää sisällään monia vaiheita. Keskeisempänä käänteenä ovat talvi- ja jatkosota. Suomen vapaudesta taisteli silloin jokainen suomalainen. Sotaveteraanit, Lotat ja kotirintamalla maatamme monin eri tavoin pystyssä pitäneet ansaitsevat työstään kunnioittavimmat kiitokset. Yhteinen tahto pelasti tuolloin Suomen.

Sodan jälkeinen sukupolvi ymmärtää maanpuolustuksen merkityksen tärkeänä osana isänmaallisuutta. Ilman yleistä asevelvollisuutta ja reserviläisiin pohjautuvaa järjestelmää, emme olisi pystyneet järjestämään uskottavaa puolustusta. Tämä on edelleen paras ja kestävin tapaa toteuttaa Suomen puolustus.

Maanpuolustustahtoa mitataan vuosittain. Viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa lukema oli alhaisin sitten vuoden 1988.

Tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista olisi valmiita puolustamaan isänmaata, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Alhaisimmat prosentit tulivat alle 25-vuotiailta nuorilta. Vielä minun ikäluokalleni isovanhempamme olivat pääosin sodan kokeneita ihmisiä. Enää näin ei ole. Asioista ei välttämättä puhuta kotona ja armeijan merkitys ja ymmärrys jäävät pienemmälle.

Koulujen opetussuunnitelmaan pitäisi ottaa mukaan maanpuolustuskasvatus. Lasten ja nuorten on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys itsenäisyydellä meille on, miksi maata puolustetaan ja minkä vuoksi armeija on syytä suorittaa. Maanpuolustusjärjestöt ovat tähän erinomainen kumppani.

Ensi vaalikaudella tullaan päättämään toimista kansalaispalveluksen kehittämiseksi. Siinä koko ikäluokka saa tavalla tai toisella perustiedot poikkeusoloissa toimimiseen. Toteutuessaan tämä tulee tarkoittamaan laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä niin puolustus-, sisä- kuin opetusministeriöiden kesken.

Mikko Savola, kansanedustaja

>>>>>>> Stashed changes