Kolumni: Maailmantalous ja korona

Paras tapa ehkäistä niin koronavirustartuntaa kuin kausi-influenssaakin on pestä ja desinfioida kädet sekä opetella yskimään hihaansa. Virus itsessään on edeltäjiään vaarattomampi, mutta maailmankauppaa voi pitää yhtenä uhreista.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on arvioinut koronaviruksen heikentävän Kiinan talouskasvua 0,4 prosenttiyksikköä ja maailmantalouden kasvua 0,1 prosenttia. Prosenttiluvut ovat pieniä, mutta summat niiden takana suuria. Wall Streetillä alamäki on ollut synkin sitten 2008 finanssikriisin.

Käytännössä Kiinan teollisuustuotanto ei käy tällä hetkellä lähellekään täydellä kapasiteetilla, vaan talous näyttää pikemminkin pysähtyneen helmikuussa.

Miksi sillä sitten on väliä? Kiinan osuus globaalista bruttokansantuotteesta on lähemmäs 20 prosenttia, kun se vuonna 2003 Sars-epidemian aikaan oli 4 prosenttia. Kiinan kasvun heikentymisellä on merkittävä vaikutus maailmantalouteen.

Tänä päivänä globaalit ketjut ovat tuotannossa paljon tärkeämpiä kuin aiemmin. Hyödykkeiden eri osien tuotanto on hajallaan ympäri maailmaa.

Epidemialla voi olla ennakoitua suuremmat vaikutukset myös suomalaisyrityksiin. Kiina on maamme neljänneksi suurin kauppakumppani. Juuri tuotantoketjujen takia teollisuutemme riippuvuus Kiinasta on suurempi kuin pelkät tavaraviennin tilastot osoittavat.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ovat jo ryhtyneet toimiin, että yrityksemme Suomessa, Kiinassa ja muualla maailmassa saavat parempaa tilannekuvaa viruksen vaikutuksista.

Visit Finland puolestaan selvittää viruksen vaikutuksia matkailualaan Suomessa.

Mikko Savola, ähtäriläinen kansanedustaja