Kolumni: Lukemisen maailma

Viime sunnuntaina vietettiin YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Lukutaidon merkitys saattaa olla meille itsestäänselvyys, mutta se on ennen kaikkea etuoikeus: saamme lukea eri kirjoittajien kolumneja ja hypätä heidän ajatusmaailmoihinsa, eräänlaisiin päiväkirjoihin. Runoilijat värittävät teksteillään maailmaamme, elämäkerrat avaavat ihmisen historiaa ja dekkarit heittävät meidät jännittäviin tilanteisiin, vain muutamia kirjallisuuden genrejä mainitakseni.

Pyrin lukemaan itse aina kun on mahdollista. Siksi usein huomaan pakkaavani mukaani kirjan, minne tahansa menen.

Muistan, kuinka alakouluikäisenä lainasin kirjoja kirjastosta kasapäin, luin ja palautin niitä yksi kerrallaan takaisin.

Nykyisin ostan kirjoja ja olen jopa liittynyt Suomalaisen kirjakaupan klubijäseneksi. Kirja on myös hyvä lahja toiselle. Kannattaa myös suositella hyvää äänikirjaa!

Näyttelijä Krista Kosonen toimi lukutaitopäivän kampanjan yhtenä kummina, ja kertoi sosiaalisessa mediassa: ”Suomalaisten nuorten lukutaito on romahtanut samalla kun lukemiseen käytetty aika on puolittunut. Sen vaikutus näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä. Lukemisella on paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.”

Sinä, joka nyt luet tätä tekstiä, toivon, että pohdit hetken kaikkea, mitä olet tässä elämässä saanut lukea, siis muutakin kuin tämän taiteilijan kirjoituksia.

Se lukemisen kirjo on toivottavasti ollut antoisaa, ja sinulla on ollut siihen mahdollisuus, koska osaat lukea. Kaikilla ei sitä mahdollisuutta ole.

Teemu Sytelä, muusikko (amk)