Kolumni: Kehysriihen jälkipuinnit

Miksi hallituksen puoliväliriihessä ei palattu kehykseen, kuten alkuperäinen suunnitelma oli? On muistettava, että pandemia vaikuttaa maassamme edelleen. Näilläkin päätöksillä tehdään miltei 400 miljoonan euron leikkaukset. Ilman joustoa kehyksestä, tarve olisi ollut huomattavasti suurempi.

Työllisyystoimista keskeisin oli huolehtia siitä, että yrittäjät pärjäävät jatkossakin. Yritysverotusta ei kiristetty eikä työnantajamaksuja korotettu, vaikka nämäkin pöydällä kumppaneiden puolelta olivat. Sen sijaan nyt aletaan valmistelu kannustavampaan yhteisö- ja osinkoverotukseen, jossa yhteisöverokannat eriytetään yhtiön koko voiton ja yhtiöstä omistajille maksetun voiton osalta.

Keskusta piti kiinni siitä, että julkisen talouden velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen taitetaan vuosikymmenen puolivälissä. Kehysriihessä sovittiin niin ikään polku, kuinka kehystasoon palataan.

Hallitus päätti myös kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan merkittävästi. Lisäksi kotitalousvähennystä laajennetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta ja selvitetään mahdollisuutta laajentaa myös muihin energiaremontteihin.

Turvealan ahdingon helpottamiseksi päätettiin suora 70 miljoonan tuki tuottajille ja verovapaasti käytettävän turpeen ylärajan tuplaus laitoksille. Tällä tuodaan suora huojennus alueemme kaukolämmönkäyttäjien lämpölaskuun ja varmistetaan tuotteelle kysyntää. Turpeen käytön hiipumista se ei estä, mutta loiventaa sitä.

Nämä tehdyt toimet on sovittu työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä turvetyöryhmässä, missä olivat mukana kaikki keskeiset turvetuottajien etujärjestöt.

Ratkaisut asioihin haetaan aina yhteisissä pöydissä, vaikka joutuisikin olemaan vasemmiston vastavoimana puolen Suomen asialla.

Mikko Savola, ähtäriläinen kansanedustaja