Kolumni: Kehittyvä maaseutu

Yle teetti heinäkuussa gallupin, missä neljä viidestä suomalaisesta kertoi haluavansa valtion turvaavan maan asuttuna pysymisen jatkossakin. Se oli märkä rätti monille keskittämisen autuuteen vetoavalle ja maaseudun auringonlaskuun vannovalle viisastelijalle.

Ollaksemme rehellisiä, kaupungistuminen on kiihtynyt Suomessa. Pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset kasvavat. Ilman vahvaa aluepolitiikkaa tahti voi vielä kiihtyä. Siksi valtion toimenpiteiden on keskityttävä maaseudun ja seutukaupunkien kehittämiseen.

Valtiontalouden kasvu ja yritysten luotto tulevaan on kaiken keskiössä. Hyvää työllisyyspolitiikkaa tulee jatkaa edelleen. Hallitus on saanut työllisyysasteen nostettua asetettuun tavoitteeseen. Vaikka kipeääkin on ottanut.

Meidänkin seutukunnallamme tarvitaan lisää yhteistyötä perheiden houkuttelemiseksi pääkaupunkiseudulta kotiin. Työpaikan löytyminen molemmille puoliskoille on avainasemassa.

Pendelöinnin edellytyksillä on keskeinen rooli. Onkin hyvä, että Haapamäen rataa voi nyt käyttää paremmin työmatkaliikenteeseen. Koulutuksen osalta on keskityttävä toisen asteen koulutukseen. Riittävän tiheä lukioverkko ja yrityselämän tarpeisiin soveltuva ammatillinen koulutus ovat avainasemassa.

Paljon on kiinni myös asenteesta. Kun vanhempani vuosituhannen vaihteessa alkoivat puhua maatilamme sukupolvenvaihdoksesta, näin silmissäni kuihtuvan eläkeläiskylän.

Totuus on kuitenkin ollut toinen. Kylällä on nyt enemmän kouluikäisiä tai nuorempia lapsia ja nuoria perheitä kuin vuosikymmeniin. Viime viikollakin syntyi vauva naapuriin.

Mikko Savola, kansanedustaja