Kolumni: Käyttäjädata turvaan

Vastaamon tietomurtotapauksessa rikolliset varastivat psykoterapiakeskuksesta sähköisiä potilastietoja ja kiristivät lunnaita tavallisilta ihmisiltä. Tapaus on siinä mielessä maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen, että se on harvoja tapauksia, joissa lunnaita kiristetään potilailta itseltään. Useimmiten yritystä on kiristetty, ei potilaita itseään.

Vastaamon tapaus on erityisen kammottava siksi, että jostain syystä mielenterveysongelmat nähdään edelleen yhteiskunnassa merkkinä henkilön omasta heikkoudesta. Niihin ei suhtauduta samalla tavalla kuin fyysisiin sairauksiin, jotka saavat osakseen enemmän empatiaa. Esimerkiksi masentunutta kehotetaan edelleen vain ”ajattelemaan positiivisesti”.

Rikolliset tai rikollinen käyttivät siis julman tietoisesti hyväkseen uhrien haavoittuvaista asemaa.

Vaikka tietäisi, ettei itse ole potilaiden joukossa, erilaiset somealustat ja sivustot keräävät meistä ja liikkeistämme jatkuvalla syötöllä tietoa. Voi tuntua, ettei se mitään haittaa, vaikka joku saisikin tietää, millaisia ihmisiä seuraan Instagramissa tai millaista musiikkia kuuntelen Spotifyssä. Kuitenkin on pelottavaa ajatella, että käytännössä jokin taho pystyisi helposti seuraamaan käytännöstä jokaista liikettäsi internetissä.

Tietojen keräämiseltä on nykymaailmassa vaikea välttyä. Harva tietää, missä data oikeastaan edes on säilössä tai mitä kaikkea sillä tehdään. Tarvittaisiin lakeja, jotka esimerkiksi verottavat somen yrityksiä sen mukaan, paljonko käyttäjien dataa niillä on tallessa.

Ehkä silloin yritykset keräisivät vain sellaisen datan, mikä on oikeasti tarpeellista käyttäjäkokemuksen kehittämistä varten.

Ida Nurmi, alavutelainen lukiolainen