Kolumni: Jo toinen maskivappu

Vietämme pian jo toista vappua, kun päämme ainoa valkoinen somiste ei ole lukiosta saatu lakki, vaan useilla myös kasvojamme suojaavat maskit. Tänä keväänä tulee myös tasan kymmenen vuotta siitä, kun valmistuin ylioppilaaksi Alavuden lukiosta. Montaa kertaa en ole tuota lakkia päähäni painanut sen jälkeen.

Muistorikkaimmat lakkivuoteni sijoittuvat sen lisäksi ensimmäisen AMK-tutkintoni vuosiin Ouluun, korkeakouluvuosien opiskelijarientoihin. Silloin ei tarvinnut huolehtia turvaväleistä saati osannut ajatella että lähitulevaisuuden opiskelijat eivät voisi nauttia vapusta samalla tavalla.

Toukokuun aloittaminen ylioppilaslakilla on ikäisilleni ja kaikille ylioppilaille perinteinen tapahtuma, vaikkei suurin osa meistä tiedosta mistä perinne on saanut alkunsa. Vappua on juhlittu eri tavoin jo keskiajalta saakka, ja se on täten vahvasti osa Suomen sekä muiden länsimaalaisten kulttuurihistoriaa.

Tänä keväänä firmamme oli tarkoitus järjestää yksityinen tapahtuma Alavuden lukion 2011 vuosikurssin abiturienteille, perinteinen 10-vuotisluokkakokous. Kyseinen tapahtuma on siirtynyt järjestettäväksi keväältä tulevalle syksylle pandemian vuoksi.

Vaikkemme ymmärtäisi vanhojen perinteiden syntyperiä, ovat ne merkittäviä elämässämme edelleen, sillä parhaimmillaan ne tuovat meitä yhteen. Perinteet rakentavat meille ystävyyksiä, kokemuksia ja muistoja. Se on varmasti yksi suurin syy, miksi tapahtumia kuten vappua juhlitaan edelleen.

Kymmenen vuotta on lyhyt, mutta samaan aikaan pitkä aika, kun olen viimeksi kokoontunut ikävuoteni kanssa. Se hetki tulee vielä, kun pääsemme samaan tilaan, kuuntelemaan meille nostalgisia hittejä ja taantumaan 19-vuotiaiksi, luoden uusia muistoja.

Hyvää, turvallista ja simasuista vappua jokaiselle!

Terhi Sytelä, kulttuurituottaja ja yrittäjä, Sytelä Productions Oy