Kolumni: Järki ja tunteet päätöksenteossa

Eduskuntavaalien alla ei voinut välttyä vaalihumulta. Ajankohtaisia asioita puitiin monesta eri näkökulmasta erilaisissa vaalitenteissä, -paneeleissa ja muissa tilaisuuksissa.

Kaiken tämän vaalihumun keskellä huomasin, että monen ehdokkaan mielipiteet pohjautuvat pitkälti tunteisiin eli ”mutuiluun”.

Asioita käsitellessä tunteet tulevat ensin. Asiat aiheuttavat meissä vihaa, surua, rakkautta tai iloa. Järki saa meidät analysoimaan havaintojamme. Järki ja tunteet toimivat yhdessä, eikä voida suoranaisesti sanoa, että jompaan kumpaan nojautumalla saadaan parempia tuloksia.

Tunteissa ja järjessä on kuitenkin se ero, että tunteet ovat objektiviisia, kun taas järki on subjektiivisempaa. Tunne vaihtuu ihmisen mukana. Tietysti myös järki voi johtaa harhaan, erityisesti silloin, kun se perustuu objektiivisiin kokemuksiin. Siksi on tärkeää tutustua tutkimuksiin ja tilastoihin laajemman kokonaiskuvan luomiseksi. Kuitenkin pitää muistaa, ettei kaikki tieto ole luotettavaa, eikä mihinkään pidä uskoa sokeasti.

Esimerkiksi usein kuulee, että turvattomuus on lisääntynyt Suomessa. Tilastoja tutkimalla voidaan kuitenkin havaita, että 1990-luvulta lähtien poliisin tietoon tulleiden rikostapausten määrä on Suomessa vähentynyt. Tietysti, jos turvattomuuden tunne on lisääntynyt, on tärkeää miettiä, mikä sen aiheuttaa ja miten yhä useampi ihminen voisi tuntea olonsa turvalliseksi.

Tunteet ovat ihmisen kannalta elintärkeitä, mutta kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin, päätösten pitäisi pohjautua pitkälti luotettavaan, tutkittuun tietoon ja loogiseen ajatteluun; ei mutuiluun.

Ida Nurmi, alavutelainen lukiolainen