Kolumni: Jäähyväiset

Todennäköisesti siinä vaiheessa, kun tätä luet, olen jo matkalla Suomeen. Vuosi on mennyt kaiken kaikkiaan vauhdilla. Käteen jää monia muistoja ja kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin. Jokainen niistä on kuitenkin muovannut vaihtovuodesta elämäni parhaimman vuoden.

Taiwan on pieni maa, josta ei tiedetä paljoa Suomessa. Taiwanillakaan ei tiedetä paljoa Suomesta. Toivon kuitenkin, että voin omalla toiminnallani jakaa tietoa.

Mietin asioita, joita tulen kaipaamaan. Ehdottomasti yksi asia on helppous. Lähes aina kotini välittömässä läheisyydessä tai ainakin pienen vaivan päässä metro- tai juna-asema, ja bussit kulkevat. Lisäksi kaikkialla on lähikauppoja monipuolisella ja halvalla valikoimalla. Lisäksi kaikkialla on laaja teevalikoima, joka ehdottomasti on parempaa janojuomaa kuin limsat tai mehut.

Puolestaan sellaisia asioita, joita en todennäköisesti ikävöi, on muun muassa ilmasto-olot ja torakat. Talvella lämpötila laskee 12 asteen paikkeille, mutta kosteuden takia se tuntuu huomattavasti kylmemmältä. Lisäksi kodeissa ei ole minkäänlaista lämmitystä, joten jos ulkona on 10 astetta, sisälläkin on. Kesällä ja keväällä puolestaan on liian kuuma.

Asia, jota eniten tulen kaipaamaan, ovat ihmiset – sekä taiwanilaiset että muut vaihtarit.

Vaikka taiwanilaisten tyypillinen käytös välillä ottaa suorapuheista suomalaista päähän, taiwanilaiset ovat kuitenkin yksiä elämäniloisimmista ja spontaaneimmista ihmisistä, joita olen koskaan tavannut. Lisäksi voin vain kiittää kouluni opettajia siitä, miten he ovat aina ehtineet ja jaksaneet ainakin yrittää tehdä kouluajastani mahdollisimman jouhevaa.

Vuoden aikana monista tapaamistani ihmisistä tuli rakkaimpia ja tärkeimpiä ystäviäni. Kaiken yhdessä koetun jälkeen tuntuu absurdilta ajatella, että minulla on nyt perheenjäseniä kaikilla mantereilla, jokien, vuorten ja merien tuolla puolen.

Ida Nurmi, vaihdosta palaava alavutelaisopiskelija

>>>>>>> Stashed changes