Kolumni: Hunajasato kysyy hermoja

Hunajasadosta näyttää tulevan melko hyvä levikkiseudullamme ja maakunnassa, vaikkei alue hunajan tehoaluetta olekaan. Etelä-Suomeen ei tässäkään asiassa kannata haikailla, sillä siellä ei sadolla hurrata, eikä Itä-Suomessa. Etelä-Suomea haittaa kuivuus ja Itä-Suomea rankat sateet, jotka ovat turmelleet kukkia. Etelässä mehiläiset eivät ehtineet keräilykykyiseksi aikaan, jolloin kukat olivat parhaimmillaan.

Levikkialueellamme on ollut hyvä kukkakesä ja siitähän mehiläiset ovat tykänneet. Paju kukki keväällä voimakkaasti ja mahdollisti pesiin hyvät alkuravinnon. Näin populaa saatiin kasvatettua ja kesä aloitettiin vahvoina yhdyskuntina. Sitten tulivat voikukat, vadelma yms.

Rentun ruusu on kukkinut pitkään ja kukkii ojanpientareilla vieläkin. Horsmasta tulee hyvä hunaja, sanotaan. Mutta horsma tarvitsisi lämpimiä kesäöitä, joita kesässämme on ollut ainakin kesän loppupuolella vähän. Jos lämpötila laskee yöllä alle 12 asteeseen, niin mesi ei nouse kukkaan. Asiantuntijoiden mukaan on siis arvoitus, kuinka paljon mettä horsmista on saatu ja saadaanko enää. Töysäläisen 150 pesän suurtarhaajan mukaan juuri horsmista on hänen pesiin tullut hunajaa.

Hunajatarhaajalta kysytään kovaa luontoa, sillä hän jos kuka on luonnon armoilla. Niin monta seikkaa pitää osua kohdalleen, jotta pesään tulisi satoa. Moneen vuoteen eivät olosuhteet ole olleet kunnossa, mutta nyt alueen satomäärät ovat nousussa. Pääsatokausi pitäisi olla heinäkuussa, mutta kuukausi on useana kesänä ollut kylmä ja sateinen.

Mehiläishoitajien liiton EP:n yhdistyksestä kerrotaan, että nuoret ovat innostuneet hunajan tuottamisesta. Mukaan on tullut parikymppisiä. Heidän intonsa luontoharrastuksiin alkaa näkyä hunajatuottajissa. Muutama vuosi sitten yhdistyksen jäsenten keski-ikä huiteli jopa 65 vuodessa. Nuoret ovat siis tervetulleita alalle.