Moni työikäinen huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. On kaikkien etu, että työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin.
Vuosittain noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Psyykkisesti sairastuneen läheiset ovat näkymätön ryhmä, vaikka aihe koskettaa arviolta lähes puolta miljoonaa suomalaista.
Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla FinFamin toimintaan on osallistunut lähes 250 työikäistä läheistä. Mielenterveyspalveluiden puute ja pitkät hoitojonot ovat asettaneet monet heistä mahdottomaan tilanteeseen. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu kaatuu läheisille.
Jatkuvan huolen kanssa eläminen vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota. Monesti kuormittavasta kotitilanteesta silti vaietaan.
Vaativa läheistilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, erilliskohtelua ja leimautumista. Jotkut voivat pelätä työtehtäviensä puolesta. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.
On valitettavaa, että usein kotitilanteesta ja jaksamisen haasteista kerrotaan esihenkilölle tai työterveyteen vasta liian myöhään. Joskus ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä jopa kuukausien sairausloma.
Inhimillisten vaikutusten rinnalla on pysäyttäviä lukuja. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa, joka on suunnilleen saman verran kuin valtion budjetin alijäämä vuonna 2024.
Mielenterveyden häiriöt ovat sairauspoissaolojen suurin syy ja ne ovat vakiintuneet merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveyssyiden takia menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.
Työelämässä olevien mielenterveyttä voi edistää tukemalla mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Joustavat työkäytännöt auttavat. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus osallistua kesken päivän hoitoneuvotteluihin, työtehtävien ja -aikojen muokkaaminen, etätyöt tai määräaikainen poissaolo.
Myös myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen ja ymmärtävä asenneilmapiiri luovat toimivaa työkulttuuria ja edistävät organisaation menestystä.
Sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaolo- ja muita työelämäkustannuksia.
Työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantaja on vetovoimainen. Hyvinvoivat ja toimintakykyiset työntekijät ovat kestävän talouden perusta.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään ensi maanantaina 9. lokakuuta. Päivän aikana me FinFamissa haluamme korostaa, että ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen voi sovittaa yhteen.
Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää. Se antaa omaa aikaa, muuta ajateltavaa ja mahdollisuuden hengähtää. Moni kuvailee työn olevan ”henkireikä”, johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.
Jokaisella on oikeus omaan uraan, myös mielenterveysomaisella. Luottamuksellinen ilmapiiri ja joustavat työn tekemisen tavat tuleekin olla aidosti osa työpaikkojen toimintakulttuuria.
Vaativan läheistilanteen tunnistaminen ja mielenterveyttä tukevat, ennaltaehkäisevät toimet ovat investointi tulevaisuuteen, eivät ylimääräinen kuluerä.
Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto
Julia Hakamaa, toiminnanjohtaja, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry