Heikosti lukevien osuus on Suomessa kasvanut nopeasti: joka viidennen peruskoulun päättävän nuoren lukutaito ei riitä pidemmän tekstin, kuten lehtiartikkelin, ymmärtämiseen eikä tulkintaan. Heikkenevän lukutaidon pelastaminen onkin yksi Medialiiton tärkeimmistä tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan.
PISA-tutkimusten mukaan lukutaidottomien määrä on maassamme kolminkertaistunut vuodesta 2000. Samaan aikaan erittäin hyvin lukevien osuus on enemmän kuin puolittunut. Opiskelun ja työelämän edellyttämän tyydyttävän lukutaidon saavutti vain 56 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista – eli hieman yli puolet!
Lukutaidossa ei ole kyse pelkästään sivistyksestä ja osallisuudesta kulttuuriin, vaan myös talouskasvun ja tuottavuuden potentiaalista. Siksi Medialiitto ehdottaa, että peruslukutaito on asetettava opetuksen ytimeen ja riittävä tuki varmistettava ajoissa, jotta kukaan ei valmistu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa.
“Lukutaito on demokratian, osallisuuden ja toimivan yhteiskunnan perusta. Ilman vahvaa lukutaitoa ei voi seurata uutisia, arvioida tietoa kriittisesti eikä osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun lukutaito heikkenee, heikkenee myös kyky erottaa luotettava tieto harhaanjohtavasta. Siksi lukutaidon vahvistaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuspoliittisista teoista”, perustelee Uutismedian liiton medialukutaidon ja edunvalvonnan asiantuntija Susanna Ahonen toimitukseen saapuneessa tiedotteessa.
Opetussuunnitelmasta on vapautettava aikaa säännölliseen ja syventyvään lukemiseen, kirjoittamiseen ja analysointiin. Myös journalismin tunnistaminen on sisällytettävä osaksi perusopetusta ja journalististen sisältöjen ja nettisisältöjen arviointitehtävät integroitava systemaattisesti lukutaitotyöhön.
”Tarvitsemme pitkäjänteistä, poikkihallinnollista lukutaitotyötä, joka kattaa lapset, nuoret ja aikuiset sekä tunnistaa digitaaliset ja medialukutaitoon liittyvät haasteet. Lukutaito ei vahvistu itsestään, vaan se vaatii määrätietoisia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja laadukkaaseen journalismiin”, Ahonen jatkaa.
Paikallislehti on nuorille helppo ja hyvä tapa tutustua journalismiin, sillä sen käsittelemät aiheet ovat monille tuttuja ja läheisiä. Tänä vuonna erityiseksi painopistealueeksi onkin lehdissämme otettu nuoret ja heitä kiinnostavat aiheet.
Tänä keväänä Alavuden yläkoulussa jaetaan myös Kaleva Median ja Viiskunnan stipendi oppilaalle, joka on osoittanut tiedonjanoa ja rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä. Haussa on myös kummikoulu, jonka kanssa lehti voisi tehdä yhteistyötä alueellamme. Viiskunta on näin ollen vahvasti mukana tekemässä mediakasvatustyötä alueellamme.
Toivotamme kaikille oppilaille mukavia lukuvuoden päätösviikkoja ja ikimuistoista päätösjuhlapäivää!