Kuulin jo alle kymmenvuotiaana varsin synkän ennusteen, että ihmiskunta vielä joskus tuhoaa itsensä sotimalla. Vaikea sanoa toteutuuko se, mutta eipä tuo Venäjän ja Ukrainan välinen sota kovin hyvältä näytä.
Maailmalla on toki koko ajan sotia menossa, mutta näin näkyvää ei ole ollut pitkään aikaan.
Suomi onneksi on vielä turvallinen maa, vaikka onkin Venäjän rajanaapuri. Kun lukee somekommentteja, niin vaikuttaa siltä, että tietynlainen peruskiitollisuus on monilta suomalaisilta päässyt unohtumaan.
Omat murheemme jäävät tässä maailmantilanteessa sittenkin aika pieniksi. Varsinkin maamme nykyiset päättäjät ja hallitus saavat usein kohtuuttomankin kovaa kritiikkiä.
Toki aina löytyy niitä, joiden mielestä maatamme hallitsevat väärät henkilöt. Niin on aina ollut ja tulee varmaan aina olemaankin, ellei maailma nyt sitten muutu aivan täysin.
Suomessakin on niin monenlaista väkeä ja monenlaisia mielipiteitä, että on mahdotonta tehdä sellaisia päätöksiä, jotka olisivat kaikille mieluisia. Mikään puolue kun ei voi yksinään päättää, miten toimitaan, vaan tarvitaan kompromisseja.
Ja on hyvä muistaa sekin, että myös tavallisten kansalaisten mielipiteet osaltaan vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon.
Maamme kaupungistuu koko ajan ja kun mitään näin suuria kriisejä ei ole ollut pitkään aikaan, niin ehkä tietynlainen arkirealismi on päässyt monilta unohtumaan. Painopiste on mielestäni ollut hiukan liikaakin ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Kansalliseen energiaomavaraisuuteen tullaan varmasti nyt kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi turvetuotantoa ei toki missään vaiheessa ole kielletty, mutta keinoja sen kannattavuuden parantamiseen olisi hyvä löytää varsin pikaisesti.
Kun turpeen luokituksen muuttaminen takaisin uusiutuvaksi energiaksi tulee eduskuntakäsittelyyn, niin siinäkin yhteydessä olisi yksi mahdollisuus saada turpeen verotusta alenemaan.
Myös keskustapuolue on saanut kritiikkiä osakseen, mutta mielestäni aivan turhaan. Se on hyvä esimerkki yhteistyökykyisestä puolueesta jo monien vuosikymmenien ajalta.
Koronan sävyttämä hallituskausi ei ole ollut sillekään helppo, mutta yhteisymmärrystä on silti löytynyt. Sanonta ”parempi laiha sopu kuin lihava riita” pitääkin varsin hyvin paikkansa.
Jälkimmäisestä kyllä löytyy esimerkkejä, niin Ukrainan suunnalta kuin muualtakin.
Toivottavasti Venäjän ja Ukrainan sota loppuisi mahdollisimman nopeasti ja maailmalla päästäisiin taas päiväjärjestykseen. Ja tähän loppuun vielä edesmenneen Kari Tapion laulun sanat:
”Lottovoitto on syntyä Suomeen, vaikka saanut on moni onneton vain lisänumeron. Mutta kukka kun puhkeaa tuomeen, taas kutsuu kulkijaa tämä kaikkein kaunein maa”.
Pentti Hepojoki, maatalouslomittaja ja maanviljelijä, Töysä