Tiukka talous näyttää leikkaavan ennaltaehkäisevästäkin työstä, jonka merkitystä ainakin juhlapuheissa painotetaan. Esimerkiksi nuorisotyön rahoitus on tuoreen selvityksen mukaan vähentynyt joka kolmannessa kunnassa ja vielä useammassa sen uskotaan laskevan seuraavan viiden vuoden aikana.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Suomen Kuntaliiton kuudetta kertaa tekemästä selvityksestä, joka julkaistiin Nuorisotyön Tulevaisuusfoorumissa keskiviikkona.
Etsivä nuorisotyö on kasvattanut kuntien nuorisotyön henkilöstöä. Sitä tekee lähes 500 työntekijää, jotka tavoittavat vuosittain yli 24 000 nuorta. Heistä 17 000 tarvitse pidempiaikaista tukea. Nyt valtio on karsimassa etsivän työn rahoitusta.
Syystä Allianssissa kannetaan nyt huolta siitä, että leikkauspaineita ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön kohdistuu kunnissakin.
Ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Työikäisen väestön määrä laskee tulevina vuosikymmeninä, joten töihin tarvittaisiin siinäkin mielessä mahdollisimman suuri osa ikäluokista. Puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee nuorelle itselleen ja hänen elämälleen, kun hän saa tukea tarvitessaan ja selviää syrjäytymisuhastaan voittajana.
Talous on tiukoilla ja kaikesta pitää tinkiä, mutta kannattaako sitä tehdä leikkaamalla siitä työstä, jolla saatujen kokemusten mukaan voidaan auttaa tulevaisuuden tekijöitä.