Tiesitkö, että tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi? Yhä useampi lapsi ja nuori kokee kasvuympäristönsä turvattomaksi, ei syö säännöllisesti ja tulee kiusatuksi koulussa. Kolmannes 8.- ja 9.-luokkalaisista on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. (Kouluterveyskysely 2023).
Joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä, kuten masennuksesta, ahdistuksesta tai syömishäiriöistä. (THL 2022)
Lukiolaisista 38 prosenttia pitää opintojen ja muun elämän yhdistämistä vaikeana ja vain noin 16 prosenttia kokee opiskeluintoa aamuisin. (Lukiolaisbarometri 2022)
Nuoret itse ovat toivoneet mielenterveystarkastuksia kouluihin, panostuksia oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä koulupaineiden purkamista. (Suomen Lukiolaisten Liitto).
Vuonna 2021 pienituloisissa perheissä eli noin 121 000 lasta (Itla 2021).
Soste ry:n laskelmien mukaan lähes 17 000 uutta alaikäistä putoaa esitettyjen sosiaaliturva- ja veromuutosten takia köyhyysrajan alle. Myös sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien perusteella perheiden tuloerot tulevat esitettyjen sosiaaliturva- ja veromuutosten takia kasvamaan.
Jokaisella lapsella on oikeus voida mahdollisimman hyvin. Ja jokainen aikuinen voi vaikuttaa lähellään olevien lasten oloon, sillä hyvinvointi on myös arjen pieniä asioita: läheisyyttä, turvaa, halauksia. Riittävää unta, leikkiä ja ulkoilua sekä terveellistä ravintoa. Lapsille ja nuorille tärkeää on myös se, että on kavereita, eikä kukaan kiusaa.
On aikuisten velvollisuus huolehtia siitä, että lapsen arki ja elämäntavat tukevat hänen hyvinvointiaan.
(Lähde: Lastensuojelun Keskusliitto)