Pienen lapsen seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus on luonnollista: uteliaisuutta, hygienian ja käytöstapojen opettelua, tunteiden hallinnan sekä oikeuksien ja turvataitojen opettelua. Seksuaalikasvatus on joskus myös lisääntymisen pohdintaa, kun perheeseen odotetaan vauvaa. Monille aikuisille kasvatus tässä asiassa on luontevaa, toisia se hämmentää.
Kuitenkin lapset leikkivät tai kysyvät paljon asioita, jotka liittyvät ihastumisiin, koskettamisen sääntöihin, lisääntymiseen, sukupuolielimiin. On tärkeää, että lapselle opetetaan asiallisesti, miten ja missä omaa kehoa ja toisia saa koskettaa. Ilman tietoa aikuinen voi hämmentyä: onko tämä normaalia tai huolestuttavaa? Onko tämä seksuaalista? Aikuisen hämmennys tai ahdistus voi näkyä ja siirtyä lapselle, ja puhumattomuus ja häpeä tarttuvat lapseen. Jos varhaiskasvatussuunnitelmasta puuttuu seksuaalikasvatus-sana, myös jatkossa ammattilaisten koulutus ja ohjeet tästä aiheesta puuttuvat.
Sanat seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus on ilmeisesti totuttu liittämään vain nuoriin ja aikuisiin. Silloin ne merkitsevät seksiä ja siihen liittyviä asioita, jotka eivät kuulu pienen lapsen kehitysvaiheeseen.
Varhaiskasvatuksessa seksuaalikasvatus on lapsen seksuaalisuuden tukemista ja suojaamista sekä lapsen esittämiin kysymyksiin vastaamista. Varhaiskasvattajan tulee tukea vanhempia kasvatustyössä, mutta miten kasvattaa tai tukea, jos tieto ja työkalut puuttuvat?
Varhaiskasvattajille suunnatussa tutkimuksessamme 70 prosenttia kertoi tarvitsevansa työssään taitoja, miten suhtautua lapsen itsensä kosketteluun. Lähes puolet oli nähnyt työssään lasten tekevän seksuaalisia tekoja, jotka voivat liittyä lapsen ei-ikätasoisiin kokemuksiin. Kymmenen prosenttia oli kohdannut lastenvälistä seksuaalissävytteistä kiusaamista. Näihin tilanteisiin on pakko puuttua ja avuksi on julkaistu Keho on leikki -kirja. Se perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin suosituksiin, lakeihin sekä tutkimuksiimme ja auttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia kiperissä seksuaali- ja tunnekasvatustilanteissa ja vanhempien ohjaamisessa.
Turvataidot ovat yksinkertaisia, kuten kolmen kohdan sääntö: sano ei, lähde pois, kerro aikuiselle, johon luotat! Kun lapselle annetaan iänmukaisia tietoja, taitoja ja myönteinen asenne, se antaa hyvinvoinnin eväitä koko elämälle.
Raisa Cacciatore lastenpsykiatri Vanhemmuuskeskuksen johtaja, Väestöliitto