Kuokka tai lapio olalle, ja sitten on hyvä käydä luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.
Noin voisi kuulua ohje esimerkiksi monelle kesälomalaiselle juuri tähän aikaan heinäkuusta. Kyllä, komealupiinikasvustot voivat olla nättiä nähtävää, mutta luonnolle ne eivät ole erityisen hyvästä.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vieraslajiharjoittelija Salla Pitkäsen mukaan lupiinin juurissa on nystyjä, ja niiden avulla lupiini pystyy ottamaan typpeä suoraan ilmakehästä. Aikaa myöten lupiini tekee maaperästä typpirikkaampaa, mikä taas aiheuttaa sen, että maa ei välttämättä sovellu muille kasveille kasvualustaksi. Lupiini on myös korkea kasvi, ja se varjostaa tosi tehokkaasti ja vie alaa muilta kasveilta.
Pitkänen luettelee, että ennen niityllä on voinut kasvaa koiranputkea, kissan- ja harakankelloja sekä leinikkejä, mutta nyt siellä on ehkä vain yhtä kasvia. Sitä lupiinia.
Tutkittua tietoa on siitäkin, että lupiinit ovat lievästi myrkyllisiä. Tästä myrkyllisyydestä voivat monet pölyttäjät kärsiä, ja myrkky saattaa kokonaan estää pölyttäjien lisääntymistä.
Havaittu myös on, että koppakuoriaislajisto on paljon pienempi lupiinien valtaamilla aloilla.
Sinnikkyyttä ja turnauskestävyyttä se varmasti kysyy, että lupiinia torjuu ja sen leviämistä hillitsee.
Talkootyönäkin se toki sujuu, alavutelaisia tähän innostettiin maanantaina, ja pian on kuortanelaisten vuoro.