Koulut ovat taas alkaneet eri puolilla levikkialuetta. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. Suomessa on tätä nykyä 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua.
Moni pulpetti on tyhjentynyt. Viime keväänä perusopetuksen päätti noin 64 000 yhdeksäsluokkalaista. Tänä syksynä ensimmäisellä vuosiluokalla aloittaa koko maassa arviolta hieman alle 50 000 oppilasta. Koulunsa aloittava ikäluokka on aina edellistä ikäluokkaa pienempi ja tämä kehitys tulee vielä jatkumaan useamman vuoden.
Alueellamme kehitys on kaikeksi onneksi kulkenut hieman eri suuntaan: kaikissa alueemme kunnissa ekaluokkalaisia on tänä syksynä hieman viime vuotta enemmän.
Kunnilla on merkittävä tehtävä huolehtia perusopetuksen saavutettavuudesta eli päättää kouluverkosta. Ne huolehtivat siitä, että jokaisella oppivelvollisuusikäisellä on saavutettava lähikoulu. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät perusopetusta asukkailleen omissa kouluissaan.
"Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein koulujen määrään ja kokoon. Tilastot kertovat kuitenkin myös toisesta ilmiöstä: kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström toimitukseen saapuneessa tiedotteessa.
Tulevina vuosina väestönrakenne ja erityisesti syntyvyydessä tapahtunut romahdus vaikuttavat kuntien tapaan huolehtia koulutuspalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Myös perusopetuksen järjestämisen lähtökohdat ovat kunnissa hyvin erilaiset. Olosuhteet, oppilasmäärät ja asutuksen sijainti heijastuvat kouluverkkoon.
Kouluverkon muutosten taustalla on monenlaisia tekijöitä. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat esimerkiksi oppilasmäärien muutokset, opetuksen laatu, koulumatkat, kiinteistöjen kunto, talous ja kaavoitus. Kunnissa syntyy tilanteita, jolloin oppilaspaikkoja tarvitaan lisää ja uusia kouluja otetaan käyttöön tai lasten vähetessä reagoidaan kouluja yhdistämällä tai lakkauttamalla.
Yksi viime vuosien näkyvimmistä muutoksista on yhtenäiskoulujen (vuosiluokat 1–9) yleistyminen. Vuosina 2015–2025 yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut yli sadalla. Sen sijaan erillisten alakoulujen (vl 1–6) ja yläkoulujen (vl 7–9) määrät ovat laskeneet.
Monet kunnat ovat viime vuosina panostaneet myös sivistyskampuksiin, joissa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden lisäksi tarjotaan kuntalaisille vapaa-aikapalveluita, kuten kirjastopalveluita ja nuorisotoimintaa. Kouluista on tullut oppilaille ja muille kuntalaisille tärkeitä kohtaamispaikkoja.
Kun oppilaita on vähemmän, kasvavat oppilaskohtaiset kustannukset. Siksikin kunnat joutuvat arvioimaan kouluverkkoaan säännöllisesti ja pohtimaan toimivia ratkaisuja lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi.